Meksikon-Yhdysvaltain sodassa 1846-1848 oli kysymys aseellista konfliktista Meksikon ja Yhdysvaltain välillä vuodesta 1846 – 1848. Sodan alkuun vaikutti Texasin liittäminen Yhdysvaltoihin ja myöhemmät rajakiistat maiden välillä. Meksiko ei ollut hyväksynyt Texasin irtautumista valtiosta vuonna 1836 ja kytemään jäi halu saada kapinoiva osavaltio takaisin.
Rauhan solmimisen vaikeudet
17.3.1848 osasto Yhdysvaltain sotilaita pidätti presidentti Polkin käskystä olemukseltaan vaikuttavan näköisen amerikkalaisen Meksiko Cityssä. Vangittu oli Nicholas P. Trist ja hänen rikoksensa olivat rauhanneuvottelut Meksikon kanssa. Vain viikkoa aiemmin senaatti, jota repivät rauhanehdoiksi eri ratkaisumalleja tarjoavien erimielisyydet, oli ratifioinut Tristin käsityönä tekemän rauhansopimuksen parhaana mahdollisena mallina vallitsevissa olosuhteissa. Trist oli aloittanut neuvottelut täysin valtuuksin, mutta ennen allekirjoituspäivää oli hänen valtuutuksensa peruttu ja hänet oli kutsuttu kotiin. Turhamainen ja uppiniskainen virginialainen päätti olla noudattamatta kotiinkutsua. Presidentti Polk näki niskoittelevan Tristin olevan liiankin sovitteleva. Kuultuaan Tristin loppusuoralle edenneistä neuvotteluista, jotka tavoitteiltaan kuitenkin olivat miltei kokonaan presidentin alkuperäisen tavoitteiden mukaiset, oli Polk suunniltaan. Se, että presidentti suostui 1848 Guadalupe Hidalgon rauhansopimuksen ratifiointiin oli sen tosiasian tuskallinen tunnustaminen, että Tristin varoitus ”jos vallitsevaa mahdollisuutta ei heti hyödynnetä, kaikki edellytykset sopimuksen solmimiseen on menetetty……luultavasti ikiajoiksi”.
Gadsdenin kauppa – sodan loppunäytös loi nykyiset rajat
Vuosia oli haaveiltu länsirannikon yhdistämisestä itään rautateitse. Yksi hankkeen innokkaimmista kannattajista oli presidentti Franklin Piercen (Yhdysvaltain 14. presidentti 1853-1857) sotaministeri Jefferson Davis. Ongelmana oli kuitenkin suunnitelman mukaisella ja parhaaksi katsotulla reitillä sijaitsevat maa-alueet, jotka olivat meksikolaisten hallussa. Näiden alueiden haltuunottamiseksi painosti Davis presidenttiä lähettämään rautateiden hallintomiehen James Gadsdenin neuvottelemaan sopimus alueluovutuksesta Meksikon kanssa. 30 joulukuuta 1853 sopimus allekirjoitettiin ja noin 30 000 neliömailia nykyistä Arizonan ja Uuden Meksikon aluetta siirtyi Yhdysvalloille 15 miljoonan dollarin hinnalla (summa supistui myöhemmin 10 miljoonaan). Gadsdenin kaupalla Yhdysvaltain rajat saivat nykyiset muotonsa.
