Lännen kaupungit kasvavat vauhdilla

Tunnistamattomia Denverin prostituoituja 1890 – luvulla

Villissä lännessä ero hyvien ja pahojen revolverisankareiden välillä oli usein vaikeasti tulkinnallinen. Vihollisuuksissa kohdanneet lain eri puolia edustavat miehet muistuttivat taustoiltaan ja elkeiltään häkellyttävän paljon toisiaan. He olivat luonteeltaan äksyjä, joille myötätunto luonteenpiirteenä oli vieras ja joille omatunto ei asettanut kapuloita rattaisiin. Välejä selvitettäessä ainoa laki oli aseen laki, vain refleksien nopeus oli ratkaiseva. Tombstonessa, kuten jokapuolella länttä, revolverisankareita olivat niin arvostetut sheriffit kuin halveksitut karjavarkaat. Motiivit vaihtelivat mutta päämäärä oli aina selvä. Wyatt Earp summasi toimintatavan ytimekkäästi kuuluisan O.K.Corrallin selkkauksen jälkeen. ”Tarkoituksenani ei todellakaan ollut antaa yhdellekään roistolle tilaisuutta saattaa minua manan maille.” Jopa Earpia  arvostelevat kuittasivat suoraan lauotun totuuden vankkana kiteytyksenä. 1800-luvun  saavuttua jo viimeiselle neljännekselleen, ei  laki ja järjestys ollut pysynyt asuttamisen etenemisen valtavien aaltojen harjalla. Vaikka suurin osa asukkaista oli raittiita ja kunniallisia, käsitti rajaseudun väki valtaisan määrän irtolaisia, jotka olivat yhtä hurjapäisiä ja vastuuttomia kuin juurettomia. Lisäksi lännessä pyöri kiertäviä karjapaimenia, kullanetsijöitä, rautetiemiehiä, röyhkeitä idästä tulleita nuorukaisia, jotka halusivat viettää muutaman vuoden hurjilla seuduilla ennen aloilleen asettumista. Niin ikään lakia pakoilevat ja kaikenlaisen helpon rahan perään norkoavat kuuluivat myös näihin levottoman ilmapiirin luojiin.

Kirjavataustaisten miesten luonnollinen elinpiiri oli rajaseudun kaupunki. Väliä ei ollut sillä oliko kyseessä karja,- rautatie tai kaivoskaupunki. Kullakin oli leveä päällystämätön pääkatunsa, joka oli kesäisin auringon pehmentämä ja talvella kivikova. Pääkatua reunustivat alkuvaiheessa vain teltat ja hatarat puuhökkelit. Lomassa  seisoivat rehvakkaat tai sennäköiseksi pian muuntuvat saluunat, tanssisalit ja bordellit. Saluuna saattoi olla pelkkä teltta, jossa baaritiskin virkaa toimitti oluttynnyreiden päälle rakennettu lankku, tai sitten se oli loistavin peilein, kattokruunuin  ja viekoittelevin alastonmaalauksin varustettu ylellinen paikka mahonkisine aina St. Louisista tuotuine baareineen. Bordelli toimi taasen pienessä  mökissä tai suuressa tanssisalissa, jonka perukoilta löytyi muutama huone toimituksia varten. Sisustuksen koristeellisuudella  tai sen puuttumisella ei ollut suurtakaan väliä; työpäivänsä päättäneelle kaivosmiehelle tai lautumelta tulleelle karjapaimenelle olivat ne aina nautinnon keitaita, joissa seksi, juomat ja raha virtasivat aivan samalla tavalla puitteista piittaamatta.

Wyatt Earpin saapuessa Tombstoneen oli se vasta 10 kuukauden ikäinen. Läheisiltä San Pedron kukkuloiden hopeakaivoksilta valui vaurautta  kuitenkin sitä tahtia että kahden vuoden kuluttua oli asukasluku jo 5 600.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.