”Kultaa, kultaa, kultaa!”

Kultakuumeen tuhoama mies. John Augustus Sutterilla (1803 - 80) ei ollut suurta menestystä liiketoimissaan Sveitsissä ja Amerikassa. Vuonna 1839 hän saapui Kaliforniaan. Lannistumaton, hurmaava ja antelias Sutter suostutteli Meksikon Kalifornian kuvernöörin luovuttamaan hänelle 50 000 hehtaarin alueen San Franciscon lahden itäpuolelta. Sinne hän rakensi valtaisat viljelyksensä, karjatilansa ja kaupankäynnin valtakuntansa. Kultakuumeen koittaessa tuhoutuivat hänen tiluksensa ryntäyksessä. Viimeiset vuotensa Sutterilla kuluivat turhiin aneluihin hänen yrittäessään saada kongressin hyvittämään itselleen kullankaivajien valtaamat alueet.

Se alkoi kuiskauksen lailla pienen työmiesporukan keskuudessa 40 mailin päässä Sutter´s Fortista, joka toimi John Sutterin valtavien tilusten päämajana. Kirvesmies James W. Marshallin johdolla oli porukka paiskinut töitä vuoden 1837 loppupuolella Kaliforniassa American-joen etelähaarassa. Tammikuun 23. 1848 porukan ollessa lopettelemassa päivän töitä, päätti Marshall tehdä yhden jaksottaisista kokeistaan jättämällä myllyn sulkuportin auki yön ajaksi, jolloin joen vesi sai ryöpytä vapaasti läpi. Marshallin palatessa seuraavana aamuna näki hän pieniä keltaisia hiukkasia myllynkourun pohjalla. Tehtyään muutaman yksinkertaisen kokeen vakuuttui hän hiukkasten olevan kultaa. Paikalle osunut työmies kirjasi tapahtuneen lakonisesti: ”Maanantaina 24. löytyi myllynrännistä jonkinlaista metallia joka näyttää kullalta. Löydön teki James Martial.”

Neljä päivää myöhemmin saapui Marshall Sutter´s Fortiin paljastaen uutisen. Lisäkokeet vahvistivat löydön olevan kultaa. John Sutter oli vähemmän ilahtunut tiedosta. Sinne, Kalifornian sydänmaille oli hän luonut itselleen miltei feodaalisen suurtilan, valtakunnan, jossa hänen sanansa oli laki. Miehenä ilman illuusioita, aavisti Sutter täysin oikein että jos löydöksestä pääsisi sana kiirimään, tulisi hänen kuningaskuntansa vilisemään kiiluvasilmäisiä kullanetsijöitä jotka tuhoaisivat hänen satonsa ja maa-alueensa. Sutter yritti tukahduttaa uutisen, mutta vääjäämättä uutinen tavoitti tuohon aikaan pikkuruisen San Franciscon. Kaupungin 800 asukasta suhtautuivat tietoon alkuun epäilevästi. Vasta toukokuussa suoranainen paniikki iski koko voimallaan.

Sam Brennan.

Epidemiaa nimeltään kultakuume levitti parhaiten saarnaaja Sam Brennan. Hän aisti loistavan mahdollisuuden kullankaivajien varustamisessa. Hän oli toiminut yrittäjänä, sanomalehden omistajana ja pienen Kalifornian Pyhimykset yhteisön johtajana. Varsinkin tämä pyhimyksellinen rooli sai väistyä Brennanin valmistautuessa haalimaan hakkuja, lapioita, vaskooleja, jauhoja, kahvia ja muita välttämättömiä hyödykkeitä, joita hän arveli voivansa myydä huippuhinnoilla ensimmäisenä kultakenttien kauppiaana.

Jo ennen toukokuun hysteriaa Brennan kävi Sutterin sahalla todentamassa kultalöydön. Hän vakuuttui asiasta ja kuljetti paikalle edellämainitut tarvikkeet. Sitten, toukokuun puolivälissä hän palasi San Franciscoon mukanaan pullollinen kultapölyä. Brennan alkoi kulkea pitkin katuja karjuen suorastaan maanisella äänellä ”Kultaa! Kultaa! Kultaa American joesta!” Hän tarttui jalankulkijoita käsivarresta pyöritellen arvokasta pulloaan heidän kasvojensa edessä jatkaen samalla huuteluaan. Esityksen teho oli sähköinen, ja illan koittaessa miltei jokainen kävelemään tai ratsastamaan kykenevä mies oli pakkaamassa tavaroitaan valmistautuen lähtemään kohti American-joen seutua. Kahden viikon kuluttua oli San Francisco muuttunut aavekaupungiksi. Kun kullankaivajat saapuivat kultakentille oli Sam Brennan valmiina odottamassa kauppatavaroineen. Raivoisa kaupankäynti ryöstöhinnoin saattoi alkaa.

Kesäkuuhun mennessä oli miespuolinen aikuisikäinen väestö kaikonnut kultakentille laajoilta alueilta Kaliforniassa. Satunnainen matkailija olisi saattanut kuvitella jonkin mystisen kulkutaudin iskeneen seudulle.

Kauko Vanajas kääntänyt kirjasta Story of the GREAT AMERICAN WEST.
Kultakuumeen jatko-osa julkaistaan 13.10.2022 numerossa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.