Kahlitut kertoo orjuuden historian Amerikan mantereella

Orjuuden perintö näkyy yhä

Tutkija Kalle Kananoja tarkastelee kirjassaan Kahlitut orjuuden pitkää historiaa erityisesti orjien kokemusten kautta. Orjuuden, rasismin ja rotuerottelun aiheuttamat ongelmat ovat Yhdysvalloissa ratkaisematta vielä tänäkin päivänä.

Afrikan ja Amerikan mantereen välinen orjakauppa sai uuden ajan edetessä valtavat mittasuhteet ja päättyi veristen yhteenottojen jälkeen vasta 1800-luvun lopulla. Orjakauppa ehti vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään ja muovata nykyisen maailmantalouden rakenteita. Kalle Kananoja kertoo uudessa Kahlitut-kirjassa, millaisia olivat Atlantin yli väkisin vietyjen ihmisten arki ja koettelemukset niin orjalaivoilla kuin määränpäässä. Kananoja selvittää, miksi juuri afrikkalaiset kuljetettiin Pohjois- ja Etelä-Amerikan kaupunkeihin, kaivoksiin ja orjaplantaaseille ja millä tavoin orjakauppiaat sekä orjanomistajat pyrkivät oikeuttamaan toimintansa. Orjaksi saattoi päätyä taustasta riippumatta kuka tahansa.

Orjuudessa eläneet kykenivät pitämään kulttuuriaan elinvoimaisena ja selviytymään yhteisöllisyyden avulla. Yhteisöllisyys oli edellytys esimerkiksi musiikin, ruokakulttuurin, pukeutumisen ja muiden perinteiden ylläpitämiselle. Perheitä perustaneet orjat onnistuivat välittämään afrikkalaisia kulttuurisia käytäntöjä myös seuraaville sukupolville. Orjakaupan loppuminen ja orjien vapauttaminen ei kuitenkaan tehnyt orjista automaattisesti tasavertaisia kansalaisia tai lopettanut orjuutta maailmasta. Rasismin ja rotuerottelun pitkät jäljet näkyvät Yhdysvalloissa nykypäivänäkin.

“Yhdysvaltain etelävaltioissa harjoitetun rotusorron kumoaminen kesti vielä kokonaisen vuosisadan orjuuden loppumisen jälkeen, mutta sen perintö elää edelleen, kuten vuonna 2013 toimintansa aloittanut Black Lives Matter -liike on osoittanut,” Kananoja sanoo.