Ilmastonmuutos herättää keskustelua kaikkialla yhteiskunnassa. Politiikasta taiteeseen ja taloudesta ystäväpiireihin puhutaan päästöistä ja hiilijalanjäljestä. Puheet eivät kuitenkaan muutu teoiksi riittävän nopeasti. Vaikka ilmastonmuutos on kiistaton, ilmastotieteen todistama asia, sen vaikutuksiin liittyy yhä paljon tiedollista, moraalista sekä poliittista epävarmuutta.
Simo Kyllösen ja Markku Oksasen toimittama Ilmastonmuutos ja filosofia on kotimaisten filosofien moniääninen puheenvuoro ilmiöstä, jonka ekologiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset ovat varovaisissakin arvioissa katastrofaalisia. Globaali ilmastokriisi ahdistaa mutta synnyttää myös perustavanlaatuisia kysymyksiä ihmisen paikasta maailmassa, kyvystämme ymmärtää roolimme ja toimia sen mukaisesti. Ilmastokatastrofin edessä inhimillinen olemassaolo uhkaa menettää merkityksensä ja eettisen oikeutuksensa.
Kirjassa suomalaiset filosofit tarjoavat välineitä, joilla käsitellä ilmastonmuutosta ja sen myötä hahmottumassa olevaa maailmaa. Siinä tarkastellaan ihmisen suhdetta luontoon ja ympäristöön, länsimaisen tieteellis-teknisen elämänmuodon perusteita sekä ilmaston lämpenemisestä käytävän keskustelun filosofisia ulottuvuuksia. Lopuksi pohditaan myös koronakriisin aiheuttaman äkkijarrutuksen vaikutuksia ilmastonmuutoskeskusteluun.
Ilmastoon keskittyvä filosofinen tutkimus on varsin uutta paitsi Suomessa myös maailmalla. Ilmastonmuutoksen herättämät kysymykset koskevat kuitenkin niin tiedon ja tietämisen rajoja, yksilöiden kokemuksia kuin koko ihmiskunnan kohtaloa. Ne ovat siis pohjimmiltaan filosofisia kysymyksiä.
”Ilmaston ja ihmisen muokkaus eivät ole taikatemppuja, vaan ongelma on paikallistettava ihmisen omiin käyttäytymismalleihin. Realistisemman ohjelman mukaan meidän on oltava valmiita muuttamaan melkein kaikkia toimintatapojamme: teollisuutta, maa- ja metsätaloutta, energiantuotantoa, liikennettä, materiaalien kierrätystä, ehkä koko markkinatalouden rakennetta.” Ilkka Niiniluoto
”Saattaa olla, että esimerkiksi saimaannorpan ja palsasoiden suojelussa vanhat menetysreseptit eivät pian enää toimi. Tällöin ajaudumme haastavien ja ajoittain epämukavien miten- ja miksi -kysymysten äärelle. Joudumme selvittämään, miksi ylipäätään suojelemme norppaa ja palsasoita ja millaiset muulle luonnolle koituvat riskit ja kustannukset ovat niiden pelastamiseksi hyväksyttäviä.” Helena Siipi
”Uudenlaisten uhkien edessä ei voi turvautua vain vanhan soveltamiseen. Murros koskee myös filosofian omia ajattelumalleja ja teorioita. — Murrosajan filosofian on tarjottava apuvälineitä pahasti epätäydelliseen maailmaan ja samalla osoitettava suunta asioiden korjaamiseen.” Simo Kyllönen & Markku Oksanen
Toimittajat
Simo Kyllönen, tutkimusetiikan ja avoimen tieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
simo.kyllonen@helsinki.fi
Markku Oksanen, filosofian yliopistonlehtori, ympäristöfilosofian dosentti, Itä-Suomen yliopisto
markku.oksanen@uef.fi
