Aurora Karamzin – merkittävä hyväntekijä ja seurapiirien kaunotar

Tunnetuin Aurora-nimen kantajista Suomessa on Diakonissalaitoksen perustaja Eva Aurora Charlotta Karamzin (s. Stjernvall, 1808–1902). Hän oli aatelissukuinen Saaren kartanon tytär, joka toimi nuoruudessaan hovineitinä Pietarin Talvipalatsissa. Aurora Karamzinilla oli läheiset suhteet keisariperheeseen. Tästä osoituksen kruununa hän emännöi Espoossa sijaitsevassa Träskändan kartanossaan Suomen suuriruhtinaan, keisari Aleksanteri II:n vierailua vuoden 1863 Helsingin valtiopäivien avajaisten yhteydessä.

Toisen aviomiehensä kuoleman jälkeen Aurora Karamzin omistautui sosiaaliseen työhön ja käytti suuren osan suuresta omaisuudestaan köyhien ja sairaiden auttamiseen, Hän rahoitti Helsingissä orpokoteja, kouluja ja naisten työtupia – ja perusti Diakonissalaitoksen vuonna 1867. Aurora Karmzin oli eittämättä 1800-luvun tunnetuin helsinkiläinen. Hänen muistokseen on kaupungissa nimetty niin Auroran sairaala kuin mm. Aurorankatu ja Finlandia-talon ja Töölönlahden välissä kulkeva Karamzininkatu.

”Aurora Karamzin oli merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja hyväntekijä. Hänen anteliaisuutensa oli laajalti tunnettua. Aurora vastasi vähävaraisten, vanhusten, nälkäänäkevien ja sairaiden avunpyyntöihin. Naisten ja tyttöjen koulutus oli hänelle erityisen tärkeää. Diakonissalaitos perustettiin Aurora Karamzinin aloitteesta ja se aloitti toimintansa kulkutautisairaalana 1867”, kertoo Diakonissalaitoksen intendentti Jaana af Hällström.

Revontulien ja Prinsessa Ruususen Aurora

Aamuruskoa merkitsevä latinankielinen naisennimi Aurora on ollut suomalaisessa almanakassa ensin vuosina 1794–1907 ja uudelleen vuodesta 1995 lähtien. Nimen taustalla on muinaisten roomalaisten aamuruskon jumalatar Aurora, joka oli vastine kreikkalaisten Eos-jumalattarelle. Eos oli Kreikassa aamunkoiton ja sarastuksen jumalatar, auringonjumala Helioksen ja kuun jumalattaren Selinen sisar. Sana aurora on monille tuttu myös revontulien latinankielisestä nimestä Aurora borealis.

Aurora tuli Euroopassa naisennimenä käyttöön renessanssiaikana, jolloin monet antiikin ajan nimet nousivat uudelleen suosituiksi ja kulkivat maasta toiseen varsinkin kaunokirjallisuuden välityksellä. Ruotsi-Suomessa nimi on ollut käytössä jo 1600-luvulta lähtien. Aurora on ollut suosittu etunimi myös Italiassa, Espanjassa ja Englannissa. Ranskassa tunnetaan nimiasu Aurore ja Venäjällä Avrora.

Suomessa elää vuonna 2021 lähes 20 000 Aurora-nimistä tyttöä ja naista. Heistä yli 18 000 on saanut Auroran jälkimmäiseksi etunimekseen. Nimi oli 1900-luvun alussa varsin suosittu, ja pitkän laskukauden jälkeen se alkoi yleistyä uudelleen 1990-luvulla. Aurora oli vuonna 2019 syntyneillä tytöillä toiseksi suosituin jälkimmäinen etunimi (954 tyttöä) heti Marian jälkeen, ensimmäisenä etunimenä se oli sijaluvulla 47 (92 tyttöä). Nimen suosiota on lisännyt rakastetun Disney-elokuvan Prinsessa Ruusunen päähahmo prinsessa Aurora.

Maaliskuun 10. päivän muut nimet Aura ja Auri ovat Aurora-nimen lyhentymiä. Aura otettiin suomalaiseen kalenteriin vuonna 1908, ja sillä oli vuonna 2020 yli 1600 nimenkantajaa. Auri on taas ollut almanakassa vuodesta 1973 lähtien, ja sillä on nykyään runsaat 300 nimenkantajaa. Aurora on myös suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa 10.3., päivän ainoana nimenä. Ruotsissa Auroran nimipäivä on sen sijaan 3.7.

Lähteet: Diakonissalaitos, Yliopiston almanakkatoimisto ja Wikipedia

Hakasalmen ’Karamzinin’ huvila sijaitsee Töölönlahden rannalla Finlandia-talon vieressä. Vuonna 1896 Helsingin kaupunki osti huvilan Aurora Karamzinilta. Kaupunki kuitenkin salli Karamzinin asua huvilassa hänen kuolemaansa vuoteen 1902 asti. Nykyisin huvilassa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä. Kuva: Wikipedia

Aurora Karamzinin kuva: Museovirasto, kuvaaja: Charles Riis & Co