Turvallisesti Nurmijärvellä

Nurmijärven kunta on panostanut viime vuosina erityisesti turvallisuuteen kylillä, taajamissa ja omissa toiminnoissaan. Kunnassa on useita turvallisuuteen liittyviä projekteja, joissa asiantuntijoina ovat olleet eri viranomaisia, oman kunnan toimialoja sekä kolmannen sektorin toimijoita.

Turvalliset kylät Nurmijärvellä –hanke poiki kylille omat turvallisuussuunnitelmat

Viime syksynä päättyi Nurmijärven kunnan ja Emo ry:n yhteinen hanke ”Turvalliset kylät Nurmijärvellä”. Hanke sai kylät kiinnostumaan ja innostumaan oman kylän turvallisuudesta ja laatimaan kyliin omat turvallisuussuunnitelmat. Yhdeksän nurmijärveläistä kylää sai oman turvallisuussuunnitelmansa.

Suunnitelmien työstäminen alkoi kolmella työpajalla, joissa aiheena olivat vesi- ja sähköhäiriöt, tiestö, omatoiminen palotarkastus kiinteistössä, yhteisöllisyys kylissä ja sen vahvistaminen, turvallisuussuunnitelmien ulkoasu ja tekstit, suunnitelmien esittely sekä jatkuvuus. Suunnitelmien tekemisen tueksi järjestettiin kyläiltoja, joissa kyläläiset perehtyivät oman kylänsä turvallisuutta koskeviin asioihin. Kyläilloissa paikalla olleet viranomaiset antoivat vastauksia kyläläisten esittämiin kysymyksiin. Hankkeessa on ollut mukana asiantuntijoina Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Itä-Uudenmaan poliisi, SPEK Suomen pelastusalan keskusjärjestö, Nurmijärven seurakunta, Nurmijärven Vesi –liikelaitos, Nurmijärven Sähkö sekä Emo ry ja Nurmijärven kunta.

”Tilanne päällä” –opas kuntalaisille

Hanke poiki kunnan kotisivuille ns. kuntalaisen version valmiussuunnitelman yleisestä osasta. Sivustolla on tietoa siitä mitä varautuminen on, mitä valmiussuunnittelu tarkoittaa, millaisia ovat erilaiset turvallisuustilanteet sekä ohjeet häiriötilanteisiin varautumiseen. ”Koska valmiussuunnitelma on pitkälti virallista asiatekstiä, päätti kunta tehdä kuntalaisille oman version suunnitelmasta.” kertoo kunnan turvallisuuspäällikkö Tero Keitaanniemi. ”Siitä löytyy helposti tietoa ja se opastaa toimimaan oikein erilaisissa arkipäivän häiriötilanteissa. Näin syntyi kunnan kotisivuille tammikuussa käyttöön otettu Tilanne päällä –sivusto, Nurmijärven kunnan valmiussuunnitelma kuntalaisille.”

Nurmijärvelle alueelliset valmiuskeskukset

Nurmijärven kunta seurasi Hyvinkään ja Järvenpään esimerkkiä alueellisten valmiuskeskusten perustamisessa. Koska Nurmijärven kunnassa on kolme päätaajamaa, oli luonnollista perustaa kolme valmiuskeskusta. Nurmijärven kunnan valmiussuunnittelun johtoryhmä päätti joulukuussa 2015 alueellisten valmiuskeskusten perustamisesta ja työryhmätyöskentely aloitettiin joulukuussa 2016. ”Ihan toimettomana ei tuon vuoden aikana olla oltu, vaan sen aikana on osallistuttu Keski-Uudenmaan kuntien yhteisiin valmisteleviin palavereihin.” kertoo valmiuskeskusten perustamisprojektissa päävastuussa oleva kunnan palveluesimies Kati Aaltio. ”Näistä yhteisistä tapaamisista on haettu mallia toimintaan niin naapurikunnilta kuin viranomaisiltakin. Näillä hetkillä Nurmijärven alueellisten valmiuskeskusten henkilöstön ensimmäiset koulutukset käynnistyvät yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä-Suomen maanpuolustuspiirin kanssa. Kevään aikana on siis tarkoitus kouluttaa valmiuskeskusten toiminnan käynnistävää henkilöstöä, joka pääasiassa koostuu rehtoreista ja koulujen opettajista. Varsinaisten häiriötilojen henkilöstön nimeäminen ja koulutus ovat vielä edessä eli projekti jatkuu.”

Turvallisuus on hyvin laaja käsite ja sisältää hyvin paljon erilaisia toimintoja, velvoitteita, lakeja, säädöksiä sekä tuntemuksia, joten työ sen eteen ei lopu koskaan. Projektit muuttuvat toimintamalleiksi joiden jatkuvuus täytyy turvata suunnitellusti ja vastuuta jakaen. Nurmijärven kunnan valmiussuunnittelujohtoryhmän tueksi häiriötilanteisiin nimitetään oma Tilannekeskus TIKE, jonka henkilöstö tullaan myös kouluttamaan omiin tehtäviin mm. tilannekuvan ja tapahtumapäiväkirjan ylläpitämiseen sekä VIRVE-puhelinten käytön opettelemisen kautta. ”Työ siis jatkuu ja samalla varmistetaan myös jatkuvuuden hallinta kunnan toimialoilla osaamisen ja asiantuntijuuden lisääntymisen myötä.” jatkaa Kati Aaltio.

Kuva: Kati Aaltio ja Tero Keitaanniemi

 

JAA