Nurmijärvellä toimii petoyhdyshenkilö

Kuvituskuva.

Suomen suurpetokantojen kehitystä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Yksi heistä toimii Nurmijärven alueella.

Verkoston varmentamat havainnot muodostavat suurpetokantojen arvioinnin perustan.

Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja määrittävät suurpetohavaintoja.

Kansalaisten toivotaan ilmoittavan tekemistään susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.

Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai raatelujäljistä.

Havainnon yksityiskohdat ja tarkka sijainti tulisi ilmoittaa paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen.

Ilmoittamalla havainnon kansalainen tukee paitsi riistantutkimusta, myös auttaa viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.

– Varsinkin suurpetojen pentueita koskevat havainnot ovat kanta-arvioiden laadinnan kannalta tärkeitä. Etenkin susihavaintojen avulla seurataan myös sitä, miten sudet käyttäytyvät suhteessa ihmisiin ja asutukseen, kertoo petoyhdyshenkilö Markku Tuominen Nurmijärveltä.

Petoyhdyshenkilöverkoston toiminnasta tiedotti Suomen Riistakeskus.

Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena.

Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten suurpetoaitojen ja muun vahinkojenestomateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.

Havaintoja kirjataan koko Suomessa vuosittain kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.

– Petoyhdyshenkilöt ovat kirjanneet Uudellamaalla vuonna 2022 jo yli 2 500 havaintoa ilveksistä ja lähes 600 susihavaintoa, riistapäällikkö Visa Eronen kertoo.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.