Leikki tekee hyvää kaikenikäisille.
Leikki on lapselle luontainen tapa toimia ja osallistua. Leikin avulla lapsi oppii monia taitoja, kuten kykyä kuvitella. Leikkimällä lapsi myös hahmottaa ympäristöään, jakaa kokemuksia toisten kanssa ja luo suhteita itseensä, muihin ja koko maailmaan. Lapsi tarvitsee aikuisen huomiota, kannustusta ja läsnäoloa. Mitä enemmän jaamme ilon tunteita lapsen kanssa, sitä enemmän vahvistamme lasta.
– Leikin merkitys lapselle yleensä tunnistetaan, mutta se, että leikki on hyväksi myös aikuisille, saattaa unohtua. Leikkiin heittäytyminen rentouttaa ja lisää kykyä luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Juuri sitähän moni aikuinen kaipaa, Koko Suomi leikkii -hankeen päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen muistuttaa.
”Suosituimmat leikit ovat edelleen hippa, askartelu, lautapelit sekä kutitus- ja hassutteluleikit.”
Koko Suomi leikkii -hanke kysyi suomalaisilta mitä leikki heille merkitsee. Yli puolet vastaajista leikkii viikoittain, yleisimmin perheenjäsenten kesken.
Koko Suomi leikkii -hanke toteutti syksyllä 2016 kyselyn, jonka mukaan sekä lapset että aikuiset pitävät leikkimisestä ja arvostavat vapaata yhdessäoloa. Suurin osa vastaajista oli leikkinyt viimeksi joko samana päivänä tai viikon sisällä. Eniten leikitään omien perheenjäsenten kanssa.
Kyselyyn vastasi 322 aikuista ja lasta, joista 96 prosenttia kertoi leikin tuottavan heille iloa. 79 prosenttia oli sitä mieltä, että leikkiessä saa uusia ideoita.
Lapset leikkivät mieluiten ulkona erilaisia pihaleikkejä, kuten hippaa, tervapataa ja kirkonrottaa. Sisäleikeistä suosittuja ovat askartelu ja piirtäminen, nukeilla, pikkuautoilla sekä legoilla leikkiminen. Aikuisten suosiossa ovat kortti- ja lautapelien pelaaminen, laulu- ja kutitusleikit sekä lapsen kanssa yhdessä hassutteleminen.
Avoimissa vastauksissa korostuivat leikkiin heittäytymisestä ja yhdessäolosta syntyvä ilo.
”Vaikka olen aikuinen, koen leikin todella tärkeänä asiana. Koen, etten ole kasvanut kokonaan aikuiseksi ikinä. Toivoisin yhä, että voisin leikkiä vapaasti joidenkin läheisten ihmisten kanssa silloin tällöin, heittäytyä täysillä ja unohtaa kaiken muun. Teatterimaailma on yksi paikka, missä voi eräällä tavalla leikkiä.” Nainen, 28 v.
”Piiloleikki 3 v. lapsenlapsen kanssa. Voi sitä riemua ja jännitystä, ihmettelyä ja löytämisen riemua! Aikuisen mieli asettuu niin helposti lapsen kanssa samalle virittyneisyyden tasolle, aina löytyy aikaa pienelle piiloleikille ja sydämestä kumpuaa nauru.” Nainen 60 v.
”Kuningatar-leikki. Mielikuvitusleikki, leikkii, että on kuningatar ja pikkusisko saa olla prinsessa.” Tyttö 3 v.
”Kaverin kanssa ulkona leikkiminen on tosi kivaa.” Poika 5 v.
”Pelaamme mieheni kanssa usein, lähes päivittäin, Halma-peliä. Se on meillä ollut pelilauta yli 50 vuotta. Lapsuuden kodissa sitä pelattiin lähes joka päivä tiskivuorosta. Meillä nykyään kone tiskaa, mutta pelaamme sitä aterian jälkeen. Näin ikääntyvänä se on hyvää muistivalmennusta.” Nainen 55 v.
Taustaa:
Koko Suomi leikkii on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa vuosina 2014–16 toteuttama hanke. Sen tavoitteena on ollut innostaa suomalaisia leikkimään yhdessä ja luoda kaikkiin Suomen kuntiin avoimia sukupolvien kohtaamispaikkoja, Terhokerhoja. Terhokerhoissa leikitään ja vietetään kiireetöntä aikaa yhdessä. Terhokerhoja on 250 kunnan alueella yli 300.
