Nurmijärven asukasmäärä kasvoi 273 uuden asukkaan verran vuonna 2022.
Se tarkoittaa 0,7 prosentin väestönkasvua.
Nurmijärven kunnan tiedotteessa kerrotaan, että kasvusta 34 prosenttia muodostui muuttoliikkeen vaikutuksesta, 27 prosenttia luonnollisesta väestönkasvusta ja 39 prosenttia maahanmuutosta.
Nurmijärven kaltaisessa kehyskunnassa väestönkasvun voisi helposti ajatella koostuvan yksinomaan lapsiperheistä, mutta tilastojen valossa kuva on moninaisempi.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna Nurmijärvellä kasvoivat viime vuonna erityisesti 30–34-vuotiaiden ikäryhmä sekä 55 vuotta täyttäneiden ikäryhmä.
Sen sijaan alle kolmevuotiaiden määrä väheni yhdeksän lapsen verran. Niin ikään päivähoitoikäisten ja esikouluikäisten ikäryhmä eli 3–6-vuotiaat sekä alakouluikäisten ikäryhmä eli 7–12-vuotiaat pienenivät.
– Tämä johtuu puolestaan pitkään jatkuneesta ikäluokkien pienenemisestä, Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas tarkentaa.
Myös syntyneiden määrä jäi vuonna 2022 reilusti toissa vuodesta. Kun vuonna 2021 syntyneitä oli 448 henkilöä, niin vuonna 2022 syntyneitä oli 401 henkilöä.
Syntyneiden määrä on laskenut siitäkin huolimatta, että Nurmijärvellä on kasvanut potentiaalisten perheellistyvien ikäluokka eli 25–34-vuotiaat.
Samaan aikaan ikäryhmien suhde on painottumassa ikääntyviin väestön luonnollisen ikääntymisen myötä.
– Alueittain tarkasteltuna kuva on kuitenkin monipuolisempi, Katriina Ahokas painottaa ja viittaa kunnan kolmeen päätaajamaan sekä kyläjoukkoon.
– Esimerkiksi Nurmijärven päätaajamista Kirkonkylä on tällä hetkellä väestörakenteeltaan ikääntynein. Heinojan uuden pientaloalueen odotetaan kuitenkin tasaavan kehitystä. Sen sijaan nuorten aikuisten ikäluokka on parhaiten edustettuna Klaukkalan alueella ja alle 14-vuotiaiden osuus eri alueiden väestöstä on suurin Rajamäellä.
Määrällisesti eniten Nurmijärvellä kasvoi viime vuonna 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmä väestön luonnollisen ikääntymisen myötä.
Väestömuutosten osatekijöittäin tarkasteltuna Nurmijärven luonnollinen väestönkasvu, eli syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus, oli Helsingin seudun kehyskuntien parhaimmistoa ja myös syntyneitä oli seudun kunnista toiseksi eniten.
Vain Järvenpäässä syntyi enemmän lapsia.
