Tuoreen Nurmijärvi-barometrin mukaan Nurmijärven väestö on kasvanut kolmellasadalla henkilöllä tammi-huhtikuun 2021 aikana.
Kasvusta lähes 70 prosenttia muodostuu muuttoliikkeen vaikutuksesta, 16 prosenttia luonnollisella väestönkasvulla ja 15 prosenttia maahanmuutolla.
– Erityisen ilahduttavaa on se, että kasvua on alkuvuoden osalta kerryttänyt pienempi lähtömuuttojen määrä, kertoo erikoissuunnittelija Katriina Ahokas Nurmijärven kunnan tiedotteessa.
Tammi-huhtikuussa 2021 lähtömuuttoja oli Nurmijärveltä 694, kun tammi-huhtikuussa 2020 lähtömuuttoja oli 766.
Jos vuosi 2021 jatkuu samanlaisena kuin sen ensimmäinen kolmannes, tarkoittaisi se Nurmijärvelle noin 900 uutta asukasta ja noin kahden prosentin väestönkasvua. Absoluuttisena kasvuna se tarkoittaisi paluuta 2000-luvun alun kasvuvauhtiin.
– Ei ole näköpiirissä merkkejä siitä, että kunnan vetovoima olisi tyrehtymässä samalla kun pitovoima on vahvistunut. Myös 2020-luvun rakentamissuunnitelmat pitävät osaltaan huolta veto- ja pitovoiman mahdollisuuksista, Katriina Ahokas summaa väestökehitystä.
– Kaiken tohinan keskellä tulee kuitenkin muistaa, että myös Nurmijärven väestö on ikääntymässä ja tämä edellyttää meiltä esimerkiksi palvelutarpeiden painotusten muutoksia. Koko kunnan tasolla lasten ja nuorten palvelutarpeiden määrän ennustetaan pysyvän kasvun myötä lähes nykyisellä tasolla, mutta samaan aikaan ikäihmisten palvelutarpeet kasvavat.
Kunnan kasvu on elinvoiman kehittymisen kannalta erittäin merkityksellinen. Väestönkasvu lisää kunnan verotuloja ja kasvattaa kaupallisten palvelujen sekä hyödykkeiden kysyntää, joka osaltaan tukee elinkeinojen kehittymistä.
Elinkeinojen kehittyminen osaltaan ruokkii kunnan vetovoimaisuutta asuinkuntana kaupallisten toimintojen monipuolistumisen sekä työpaikkojen ja yhteisöverojen lisääntymisen myötä. Kasvavan asukasmäärän ja elinkeinojen kehittymisen välillä onkin elinvoimakehä, jossa toinen ruokkii toistansa.
Kasvun kääntöpuolena on kuitenkin kunnallisten palvelutarpeiden kasvu, joka johtaa kunnan menojen kasvuun. Kasvu vaatii myös merkittäviä investointeja ja paineet kunnan velkaantumisen kiihtymiselle ovatkin suuret.
Kunnan talousjohtaja Ville Rajahalmeen mukaan kunnan kasvu tulisikin saada tehtyä mahdollisimman edullisesti sekä palveluiden järjestämisen että maankäytön näkökulmasta.
– Strategian mukainen toiminta ei saa johtaa siihen, että pitkällä aikavälillä kunnan talouden ongelmat syventyisivät, Rajahalme kertoo.
Oman haasteensa taloustilanteeseen tuo myös korona-ajan kasvattama työttömyys. Erityisesti korkealle tasolle jäänyt ja trendimäisesti kasvava pitkäaikaistyöttömyys kiusaa myös Nurmijärveä.
– Tilanne on Nurmijärvelle uusi, sillä kunta on ollut matalan työttömyyden ja korkean työllisyysasteen kunta, kehityspäällikkö Vesa Kokkonen kertoo tiedotteessa.
