Länsi-Uudenmaan asukkaille suunnattuun vesistökyselyyn vastattiin myös Kirkkonummella.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry keräsi 1.6.2021–27.3.2022 havaintoja alueen rannikkovesistä karttakyselyllä, joka suunnattiin Länsi-Uudenmaan rannikolla asuville ja vapaa-ajan asukkaille.
Karttakyselyyn vastasi 138 henkilöä, joilta karttavastauksia saatiin yhteensä 236 kappaletta.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään suunniteltaessa kunnostustoimia Länsi-Uudenmaan rannikkovesille.
Kysely järjestettiin yhteistyössä Raaseporin, Inkoon, Kirkkonummen ja Siuntion kuntien kanssa. Kysely toteutettiin osana Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio 2021 -hanketta.
– Hankkeen tavoitteena on käynnistää alueen toimijoiden kanssa valuma-aluelähtöinen rehevöityneiden merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus kohti hyvää ekologista tilaa, kertoo hankkeen koordinaattori Katja Pellikka tiedotteessa.
Vastausten avulla kartoitettiin rannikkovesissä havaittujen ongelmien lisäksi kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden maksuhalukkuutta sekä mahdollisuuksia ja kiinnostusta osallistua erityyppisiin vesistökunnostuksiin.
Lisäksi kerättiin kontakteja tulevia talkoita ja tiedotusta varten. Kyselyssä selvitettiin, oliko vuonna 2019 toteutetussa vastaavassa koko Länsi-Uudenmaan vesistöjä koskevassa kyselyssä havaituissa ongelmakohteissa tapahtunut muutoksia. Lähes kaikilla näistä kohteista vastaajat kokivat tilanteen yleisesti huonontuneen aiempaan verrattuna.
Ylivoimaisesti suurin osa karttamerkinnöistä liittyi vedenlaatuongelmiin, rehevöitymiseen tai pohjan liettymiseen. Kalapaikoista merkintöjä saatiin 14 kappaletta ja kutupaikoista puolestaan 40 kappaletta.
Vapaasti lisättävien merkintöjen avulla uusia hot spot -alueita löytyi useita.
Esimerkiksi Kirkkonummella karttakysely poiki paljon merkintöjä Tavastfjärdenillä, Porkkalan itäpuolella sekä Harasatsvikenin alueilla. Hot spot -alueiden ongelmat liittyvät pohjan liettymiseen, rehevöitymiseen tai umpeenkasvuun.
Noin 15 prosentilla vastaajista olisi joko mahdollisuus tai kiinnostusta vesiensuojeluratkaisuiden hyödyntämiseen omalla maallaan. Noin seitsemän prosenttia vastaajista olisi valmis antamaan rahallisen kuukausittaisen panoksen vesistökunnostuksiin. Paljon suurempi osuus, hieman yli 60 prosenttia vastaajista, olisi valmis panostamaan vesistökunnostuksiin muun muassa osallistumalla talkoisiin, tuottamalla viestintämateriaaleja tai liittymällä kirjanpitokalastajaksi.
