Suomen perustuslaissa jokaiselle meistä on turvattu oikeus yhdistyksen perustamiseen ja vapaus kuulua yhdistykseen. Vuosien saatossa me suomalaiset olemme toimeliaasti käyttäneet tätä yhdistymisvapaudeksi kutsuttua perusoikeutta. Osoituksena siitä patentti- ja rekisterihallituksen valtakunnalliseen yhdistysrekisteriin on merkitty tällä hetkellä jo yli 130 000 yhdistystä.
Tänä päivänä ihmisten vapaa-ajasta käydään yhä kiihtyvää kilpailua. Kehitys haastaa myös yhdistyksiä, joiden toiminnan jatkuvuuden edellytys on viime kädessä uusien jäsenten löytäminen. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten houkutteleminen mukaan yhdistystoimintaan on vaikeaa.
Onko yhdistystoiminnalla enää sijaa kiihtyvässä kilpailussa ihmisten vapaa-ajan käytöstä?
Itse uskon, että kyllä on. Syytä huoleen ei ole, sillä yhdistyksissä toimiminen kiinnostaa edelleen suomalaisia. Eräänkin lukemani tutkimuksen mukaan suuri osa heistä, jotka eivät tällä hetkellä osallistu vapaaehtoistoimintaan yhdistyksissä, olisi pyydettäessä valmis tulemaan mukaan.
Keskiöön yhdistystoiminnan jatkuvuuden turvaamisessa nousee siten yksi asia ylitse muiden: kohtaaminen. Yhdistysten toiminnan tunnetuksi tekeminen paikallisesti ja valtakunnallisesti on avain uusien jäsenten löytämiseen ja yhdistysten toiminnasta kiinnostuneiden tavoittamiseen.
Yhdistyksiä ei kuitenkaan pidä jättää yksin huolehtimaan oman toimintansa edellytyksistä. Myös kuntien on tärkeää tukea yhdistyksiä ja niiden edellytyksiä toimia. Avainasemassa ovat maksuttomien ja kohtuuhintaisten tilojen tarjoaminen yhdistysten käyttöön. Liian moni yhdistys on hankaluuksissa kohoavien tilavuokrien ja käyttökelpoisten tilojen puuttumisen vuoksi.
Olen tyytyväinen siitä, että Järvenpäässä on päätetty johdonmukaisesti panostaa julkisten tilojen monikäyttöisyyteen. Tulevaisuudessa esimerkiksi uusien koulurakennusten on joulukuussa kaupunginvaltuustossa hyväksytyn kouluverkkosuunnitelman linjausten mukaisesti palveltava yhä monipuolisemmin kaupunkilaisia. Jatkossa yhdistyksetkin voisivat aikaisempaa laajemmin järjestää toimintaansa koulutiloissa silloin, kun tilat eivät ole opetustoiminnan käytössä.
Julkisia tiloja ei enää kannata rakentaa vain yhtä käyttötarkoitusta varten. Tähän tosiasiaan on herätty eri puolilla Suomea, mikä näkyy rakentamisen painopisteen muutoksessa palvelemaan yhä paremmin useampia käyttäjäryhmiä. Tämä suuntaus on myönteinen asia monille yhdistyksille.
Keski-Uudenmaan kuntien asukkaiden hyvinvoinnille yhdistykset ovat erittäin tärkeitä. Niin pienet kuin suuretkin yhdistykset ovat toiminnallaan rakentamassa parempaa kotikuntaa meille kaikille. Pidetään huolta, että jatkossakin yhdistyksillä on parhaat mahdolliset olosuhteet toimia.
Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
