Esitys Järvenpään kaupungin talousarvioksi 2020 ja taloussuunnitelmaksi 2020-2023 on julkaistu. Esityksessä painottuu talousohjelma, joka on välttämätön toteuttaa Järvenpään talouden tasapainottamiseksi. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta ja -suunnitelmasta marraskuun kokouksessaan.
– Potilas nimeltä Järvenpää on nyt tutkittu perusteellisesti lautakunnissa ja muissa toimielimissä sekä virkamiestyönä. Diagnoosin mukaan Järvenpää tarvitsee vahvat lääkkeet, mutta se toipuu kyllä, kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen sanoo.
Järvenpään talousohjelmaa on lähdetty toteuttamaan vahvassa yhteistyössä. Elokuun lopussa julkaistiin niin sanottu liikkumavaralista, jonka pohjalta eri toimielimet ovat käyneet keskustelua ja priorisoineet talouden tasapainottamiskohteita sen mukaan, että niillä olisi mahdollisimman pieni vaikutus suoraan kaupunkilaiseen. Myös kaupunkilaiset ovat päässeet tutustumaan listaan ja jopa kokeilemaan toimenpiteiden priorisointia talouspelin avulla.
Kaupunginjohtaja esittää toteutettavaksi listalta kaikki muut kohteet paitsi alle 18-vuotiaiden maksuttomien liikuntavuorojen poistamisen, resurssiopettajien vähentämisen sekä pysäköintimaksut. Nämä oli kaikkien lautakuntien listoilla katsottu toimenpiteiksi, joiden toteuttamisesta olisi eniten haittaa.
– Listan julkaisemisen jälkeen kaupungin tulosennuste on heikentynyt entisestään muun muassa erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempien kustannusten vuoksi. Tämä pakottaa toteuttamaan talousohjelmaa laajasti. Kyseessä on kokonaisuus, joka parantaa taloustilannetta vuoteen 2022 mennessä 12 miljoonaa euroa vuositasolla. Nyt ehdotetuilla toimenpiteillä Järvenpään talous nousee plussan puolelle vuonna 2022, Naukkarinen kertoo.
Kaupungin oman toiminnan nettomenot kasvat esityksessä 1,8 % ja jäävät sille tasolle vuoden 2023 loppuun. HUS:n talousarvioesityksen mukainen yli 8 prosentin kasvu vetää ensi vuoden alijäämäiseksi.
Jo suunniteltujen toimenpiteiden lisäksi käynnistetään tilojen tehostamisohjelma, jonka tarkoituksena on pudottaa kaupungin oman toiminnan käytössä olevien tilojen kustannuksia miljoonalla vuoteen 2023 mennessä.
– Kaupungin oman palvelutuotannon käytössä on tällä hetkellä 126 000 neliömetriä toimitiloja. Meillä on tiloja kolme neliöitä per kaupunkilainen, joten tehostamisen varaa on, kaupunginjohtaja huomauttaa.
Verojen kiristämistä kaupunginjohtaja esittää vain rakentamattoman rakennuspaikan veronkorotusta 4,5 prosentista kuuteen prosenttiin. Tätäkin esitetään toimenpiteen ohjausvaikutuksen, ei sen tuomien eurojen vuoksi.
Kasvavan kaupungin talous saadaan kuntoon yhteispelillä
Suomen kuntien talous on tällä hetkellä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta heikolla tolalla. Järvenpää on kasvanut tällä vuosikymmenellä paljon ja väestöennusteiden mukaan kasvu jatkuu vahvana. Tämä tuo kaupungille turvaa tulevaisuuteen, sillä veropohja kasvaa. Talousohjelmasta huolimatta Järvenpää pystyy tarjoamaan kaupunkilaisilleen erittäin hyvät palvelut.
Kaupungin toimintaa kehitetään voimakkaasti, lähtökohtina pito- ja vetovoima sekä tasapainoinen talous. Talouden suunnittelussa siirrytään nelivuotiseen kehykseen, mikä joustavoittaa ja järkevöittää vuosittaista budjetointia.
– Lähivuosina satsataan investointeina muun muassa tietoturvaan, tiedolla johtamiseen sekä palvelujen automatisointiin ja digitalisointiin, jotka pitkällä tähtäimellä tehostavat toimintaa huomattavasti, tietohallintojohtaja Toni Pallaspuro kertoo.
Muita konsernipalvelujen vastuualueella olevia keskeisiä strategisia kehittämislinjoja ovat muun muassa brändiuudistus, kaupunkilaisten osallisuuden edistäminen, uudenlaisen työnteon kulttuurin kehittäminen sekä henkilöstön osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen kaupunkikonsernissa.
Kaupunkikehityksen palvelualueella tärkeimpiä kehittämisen painopisteistä ovat luontoelementtien hyödyntäminen osana kaupunkiympäristöä, modernin kaupungin liikkumismahdollisuuksien edistäminen pyöräilyn kehittämissuunnitelmineen sekä asumisen ketjujen varmistaminen.
– Kun esimerkiksi perheet kasvavat, on meidän tarjottava uusia asumisen mahdollisuuksia. Kerrostalovaltaisessa kaupungissa tulee vauhdittaa myös pientalotonttien tuotantoa, kaupunkikehitysjohtaja Olli Keto-Tokoi sanoo.
Hyvinvoinnin sekä Opetuksen ja kasvatuksen palvelualeilla kehittämisen painopisteet ovat tulevina vuosina muun muassa koulu- ja päiväkotiverkon uudistamisessa, liikuntapaikkainvestoinneissa sekä koko kaupungin yhteisen hyvinvointisuunnitelman laatimisessa.
Järvenpää haluaa myös profiloitua yhä enemmän tapahtumien kaupunkina.
– Tapahtumapalvelut organisoidaan uudella tavalla ja niiden resurssit varmistetaan. Tapahtumien määrää lisätään ja tapahtumien tuottajille tarjottuja palveluja kehitetään, palvelualuejohtaja Marju Taurula kertoo.
Suurimpia investointikohteita 2020-2023 Järvenpäässä ovat:
- kouluhankkeet (Mankala 20-23: 8,5 milj.e kokonaisuus 15 milj. e, Harjula 20,5 milj. e, JYK + Juhola 62,7 milj. e),
- hyvinvointikampuksen päiväkoti 8,6 milj. e,
- kaupunkikonsernin varikko 3,8 milj. e,
- Poikkitien yritysalue ja Ainolan keskus 20-23: 8 milj. e, kokonaisuus 14,1 milj. e,
- Wärtsilän teollisuusalue 5,6 milj. e sekä
- keskustan kehittäminen 6 milj.e.
