Vanhankylänniemen Purjerannassa kävi kuhina, kun hoitokalastusvene lähestyi rantaa. Tiedossa oli ilmaista ja taatusti tuoretta, sätkivää kalaa. Pääosa kaloista oli pientä sinttiä, jonka perkaamiseen menee aikaa. Mutta oli joukossa ihan hyvänkin kokoisia lahnoja, ahvenia ja särkiä. Hakijoille kaikki kalat kelpasivat. Aasialaisessa keittiössä käytettävät kalaliemet syntyvät mukavasti roskakalasta.
Kysymys on jokavuotisesta Tuusulanjärven hoitokalastuksesta, jota tehdään syksyisin. Kaloja nuotataan useita tuhansia kiloja joka vuosi. Osa kaloista erotellaan tutkimuskäyttöön.
-Joka nuottauserästä otetaan 10 prosenttia kalaa, jotka erotellaan lajikohtaisesti, mitataan ja lasketaan, kertoo Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Velimatti Leinonen.
Näin saadaan tietoa muun muassa siitä, miten hoitokalastus toimii.
Kaloja nuotataan siksi, koska kalojen biomassaan sitoutuu paljon ravinteita, joka tuottaa levää. Hoitokalastus vähentää särkikalojen aiheuttamaa järven sisäistä ravinnekuormaa.
-Tuusulanjärvessä on tietyt paikat, joissa saa nuotata. Niistä vedetään vuosittain tuhansia kiloja kalaa, kalastaja Eemeli Koivisto kertoo.
Hänestä on hienoa, että kalat kiinnostavat ihmisiä ja ne haetaan suoraan nuottatuoreena veneestä.
-Säästyy lapiointihommilta ja kompostointiin viemiseltä, hän sanoo.
