Valtakunnallisessa Rengasratsia-turvallisuuskampanjassa huonokuntoisia renkaita havaittiin edellisvuosia vähemmän.
Suomalaiset ajavat aiempaa parempikuntoisilla renkailla. Asia selviää syyskuussa eri puolilla Suomea järjestetyn Rengasratsia-turvallisuuskampanjan tuloksista. Rengasratsia järjestettiin 24:llä eri paikkakunnalla viikolla 37.
– Ihmiset ovat oppineet renkaiden merkityksen turvalliselle ajamiselle, tarkkailemaan renkaidensa kuntoa ja uusimaan rengassarjansa ajoissa, kertoo tiedotteessa Rengasratsian kampanjapäällikkö ja Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora.
Rengasratsia-viikon aikana tehdyn viiden paikkakunnan esiotannassa huonokuntoisilla renkailla ajoi 6,6 prosenttia 1558 autoilijasta.
Edellisenä tutkimusvuotena 2018 samoilla paikkakunnilla huonokuntoisilla renkailla ajoi 8,8 prosenttia autoilijoista.
– Seuraavaksi keräämme kaikki tulokset yhteen, analysoimme ne ja julkaisemme myöhemmin ensi vuonna.
Rengasratsiassa seurattiin renkaiden urasyvyyttä ja rengaspaineita. Huonokuntoisiksi katsottiin renkaat, joiden urasyvyys oli 2 millimetriä tai alle. Laki vaatii kesärenkaalta 1,6 millimimetrin urasyvyyden, mutta vesikelillä ajettaessa jo 4 millimetrin syvät urat vaativat erityistä tarkkuutta ja nopeuden sovittamista.
– Syksyn kelejä ajatellen alustavat tulokset ovat ilahduttavia, sillä renkaista huolehtiminen kulkee usein käsi kädessä muun hyvän liikennekäytöksen kanssa, Jarmo Nuora sanoo.
Urasyvyys on kosteilla syyskeleillä auton tärkeimpiä turvavarusteita. Vain noin kämmenen kokoinen alue renkaassa pitää auton kiinni tiessä.
– Urien tehtävänä on ohjata vesi renkaan ja tien välistä pois. Matalat urat eivät sitä tee, jolloin myös vaara joutua hallitsemattomaan vesiliirtoon kasvaa.
