Talven taittuessa valon määrä lisääntyy ja keväthanget kutsuvat hiihtäjiä sekä muita ulkoilijoita nauttimaan auringonpaisteesta. Auringonvalon lisääntyessä kuitenkin myös ultraviolettisäteilyn määrä kasvaa, mikä tulee huomioida talvihangilla liikuttaessa.
Talven jäljiltä iho on ohuimmillaan eikä se suojaa ihoa yhtä hyvin ultraviolettisäteilyltä kuin esimerkiksi loppukesällä. Jo lyhytkin aika kevätauringossa voi polttaa ihoa, jos iho on hyvin vaalea ja ohut. Lievästikin palanut iho voi punoittaa, kuumottaa ja tuntua aristavalta, kertoo Allergia- ja Astmayhdistyksen iho- ja kosmetiikkaneuvoja Merike Laine.
Ultraviolettisäteilyn voimakkuutta kuvataan UV-indeksillä ja UV-indeksin ollessa vähintään 3, suositellaan ihon suojaamista auringolta. Jotta palamiselta vältyttäisiin, onkin iho kevätauringossa liikuttaessa hyvä suojata aurinkovoiteilla, UV-suojallisilla päivävoiteilla tai vaatteilla. Ihon lisäksi myös silmät tulee suojata aurinkolaseilla sekä lipallisella lakilla.
Ruskettunutta ihoa pidetään usein ”terveen ihon merkkinä”, vaikka todellisuudessa rusketus on ihon tapa suojautua soluvaurioilta. Toistuva UV-säteilylle altistuminen ja ihon palaminen lisäävätkin riskiä sairastua eri ihosyöpiin. UV-säteilyllä on myös ihoa vanhentava vaikutus.
Aurinkovoiteen suojakerroin kannattaa valita sen mukaan, miten herkästi iho palaa. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että mitä vaaleampi iho, sen korkeampi suojakerroinkin tarvitaan. Vaalealle iholle sekä lapsille suojakertoimeksi onkin hyvä valita sk 50, jotta iho saa riittävän suojan. UV-suojakertoimen lisäksi tuotevalinnassa kannattaa kiinnittää huomiota voidepohjaan. Herkkäihoiselle ja lapselle kannattaakin valita tuotteeksi hajusteeton, herkälle iholle tarkoitettu tuote, jotta yllättäviltä ihoreaktioilta vältyttäisiin. Aurinkovoide levitetään iholle noin 30 minuuttia ennen ulkoilua ja jotta riittävä suoja pysyy koko ulkoilun ajan, tulee sitä lisätä kahden tunnin välein, Merike Laine ohjeistaa.
