Hävikkiviikolla puhutaan keinoista ruokahävikin vähentämiseksi
Tällä viikolla 13. 19.9.2021 vietetään valtakunnallista hävikkiviikkoa. Kuluttaja-lehden järjestämän teemaviikon tavoitteena on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.
Kaupassa ruokahävikkiä torjutaan päivittäin, koska hukkaan heitetty ruoka tarkoittaa hukkaan heitettyjä euroja ja ylimääräistä ilmastokuormaa. Kaupassa tuotteiden menekkiä ennustetaan ja hävikkiä torjutaan älykkäillä tilausjärjestelmillä. Iso rooli on myös henkilökunnan osaamisella, tehokkaalla logistiikalla ja valikoiman hallinnalla.
Täsmälleen samat keinot toimivat hävikin torjunnassa kaupassa ja kotona. Suunnittelu ja oikeat säilytyslämpötilat ovat tärkeitä. Jääkaappiin kannattaa järjestellä aiemmin hankitut ja ensimmäisenä vanhenevat ruoat etualalle, niin ne tulee käytettyä ensin, Lidlin vastuullisuusasiantuntija Jenni Hakkarainen Hakkarainen vinkkaa.
Lidl painoi ruokahävikin ennätyksellisen alas
Lidlissä ruokakiloista päätyi viime vuonna hävikkiin keskimäärin 1,3 prosenttia, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna ja reippaasti kaupan alan keskiarvon alapuolella. Pientä hävikkiä selittää ilmiöksi noussut hukka-ale.
Lidl Suomi julkaisi viime viikolla vastuullisuustyönsä tuloksia. Vastuullisuusraportin mukaan Lidlin hävikki oli tilikaudella 2020 ruokakiloista laskettuna 1,3 prosenttia, kun se vielä vuotta aikaisemmin oli yli 1,5 prosenttia.
Suomen kaikissa Lidleissä myydään hävikkiruokaa: puna-oranssilla tarralla laputetut tuotteet on koottu hävikkihyllyihin ja alelaareihin. Nämä tuotteet on alennettu hyvissä ajoin etukäteen, ettei ruokahävikki siirry kaupasta kotiin. Uutta puhtia hävikkiruoan myyntiin Lidleissä on saatu vuonna 2019 käyttöön otettu hedelmien ja vihannesten sekä paistopisteleipien hukka-ale. Sen myötä hävikin torjumisen takia alennetulla hinnalla myydyn ruoan määrä nousi vuonna 2020 jo yhteensä 5,9 miljoonaan kiloon.
Hukka-ale on osoittautunut toimivaksi keinoksi vähentää hävikkiä kaupassa. Asiakkaiden on ollut helppo ottaa se omakseen, kun pikkurahalla saa laatikollisen käyttökelpoisia kasviksia tai pussillisen eilisen paistopisteleipää, Hakkarainen kertoo.
Myymättä jääneet tuotteet eivät myöskään päädy roskiin, vaan ruoka-apuun, eläinten rehuksi ja energian tuotantoon. Lidlillä on Suomessa yli sata ruoka-apukumppania, jotka noutavat tuotteita myymälöistä ja jakelukeskuksista joko sellaisenaan jaettavaksi tai aterioiden raaka-aineeksi.
