Suomen Mielenterveysseuran Kriisipuhelimeen soittavilla on yhä useammin huoli läheisestään. Näiden puhelujen määrä on noussut 50 prosentilla viiden vuoden takaiseen verrattuna.
Kriisipuhelimeen tuli yli 130 soittoa syyskuussa 2017 sukupolvien välisiin suhteisiin liittyen. Haasteet perhesuhteissa ovat johtaneet riitoihin, suruun ja pettymykseen sekä pahimmillaan katkenneisiin ihmissuhteisiin.
”Olen menettänyt lapseni. Lapsenlastani en ole koskaan saanut edes tavata.” – Kriisipuhelinsoittaja
Suurin osa haasteista ihmissuhteissa puhuneista oli yli 40-vuotiaita naisia. Huolet liittyivät useimmin omiin vanhempiin ja ne ovat kärjistyneet vanhemman voinnin huonontuessa. Mielenterveysseuran kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winterin mukaan hoitovastuu huonossa kunnossa olevasta vanhemmasta voi tuntua kuormittavalta erityisesti silloin, jos soittaja kokee jääneensä lapsena vaille turvallista vanhemmuutta.
Moni soittaja toivoo, että vanhempi ymmärtäisi tehneensä väärin ja edes kerran pyytäisi anteeksi. Läheisen mielenterveysongelmat, päihdeongelmat sekä itsetuhoisuus ja itsemurhalla uhkaaminen lisäävät usein sekä huolta että riitoja soittajissa.
– Hyvät välit läheisten kanssa lisäävät hyvinvointia. On tärkeä puhua mieltä painavista asioista läheisten kanssa ja pyrkiä sopimaan erimielisyyksiä, sanoo Susanna Winter.
Joulun lähestyessä on hyvä hetki pohtia, voisiko ottaa yhteyttä ja lähteä rakentamaan suhdetta uudelleen kahden aikuisen välillä. Anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen helpottaa oloa.
”Toivoisin, että vanhempani ymmärtäisivät, että tarvitsen heidän tukeaan.” – Kriisipuhelinsoittaja
Kriisipuhelin antaa keskusteluapua myös jouluna
Kriisipuhelin päivystää vuoden jokainen päivä ja yö numerossa 010 195 202. Puhelin on auki arkisin klo 9.00–07.00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00.
Kriisipuhelin tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua kriisissä oleville ja heidän läheisilleen. Se avattiin vuonna 1970 ehkäisemään itsemurhia. Nykyään tulee noin 500 soittoa vuorokaudessa. Kriisipuhelimeen vastaavat kriisityön ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Soittaa voi nimettömänä ja numero ei näy päivystäjälle. Puhelu maksaa oman puhelinoperaattorin perimän hinnan verran.
Lähde: Suomen Mielenterveysseura ry
