Työelämässä tulee vastaan monenlaisia haasteita. On resurssipulaa, työntekijöiden työuupumusta ja pahimmillaan pientä kitkaa työpaikan henkilöstön kesken.
Työpaikat ovat nykyisin kovien paineiden alla. Tulosvaatimukset ovat kasvaneet ja niiden tavoittelussa tulee kiire. Tuloskeskeisessä ajatusmaailmassa vallitsee karu
paradoksi: pelkkä tavoitteiden tuijottelu vaikuttaa niin, että inhimilliset yksilöt, työntekijät ja heidän hyvinvointinsa unohtuvat. Se taas johtaa tuottavuuden heikkenemiseen.
Minkälaista johtamista nykypäivän työpaikalla tarvitaan?
– Hyvä esimies arvostaa työntekijää yksilönä. Yksilöllisten kykyjen ja vahvuuksien
ymmärtäminen lisää työntekijän motivaatiota, ja motivoitunut työntekijä saa aikaan hyviä tuloksia, kertoo koulutusjohtaja ja työnohjaaja Kirsi Saukkola KirsiConsulting Oy:sta.
Työntekijän motivaatioon vaikuttaa Saukkolan mukaan kolme seikkaa. Ensimmäinen on työntekijän mahdollisuus itsenäiseen työntekoon. Tämä
toteutuu nykyisellään jo verrattain hyvin, mutta yhä voi olla työpaikkoja, joissa joku vahtaa työntekoa.
Toinen seikka on työntekijän osaamisten ja työtehtävien vaatimusten kohtaaminen.
Jos työt tuntuvat liian helpoilta ja yksitoikkoisilta, tylsistytään. Jos töitä taas on liikaa tai ne ovat liian haastavia, työntekijä kuormittuu.
Kolmas tekijä on työn merkityksellisyyden tuntu. Organisaation arvojen olisi hyvä vastata työntekijän arvoja. On motivoivaa kokea olevansa osa jotain isompaa kokonaisuutta.
Kolmen kohdan listaa voi myös kompensoida, jos jollain osa-alueella on puutteita – niin kuin nykypäivän kiireessä helposti on.
– Työyhteisön myönteisellä ilmapiirillä voidaan lisätä viihtymistä työssä. Tässä korostuu myönteinen huomioiminen, jonka olisi tärkeää olla työpaikoilla tiedostettua toimintaa. Hyvällä mielellä kohtaaminen ja esimerkiksi kuulumisten kysely aikaansaavat positiivista tunnelmaa. On myös tärkeää antaa työntekijälle kannustavaa palautetta.
Mistä ongelmat syntyvät?
Seuraukset huonosta työhyvinvoinnista ovat selviä: sairauspoissaolot lisääntyvät, syntyy kuppikuntia, tapahtuu valittamista ja ilmapiiri heikkenee.
– Muiden arvostelu on pahinta myrkkyä, Saukkola toteaa.
– Huono esimies vaatii työntekijöiltään yksinkertaisesti liikaa. Se uuvuttaa työntekijän ja tappaa motivaation.
Aina syypää työpaikan ilmapiiriin ei kuitenkaan ole esimies. Joskus yrityksen toimintaperiaatteet voivat olla epäselviä työntekijälle, jolloin hänen on vaikea toimia toivotulla tavalla. Myös muutokset organisaation toiminnassa saattavat aiheuttaa muutosvastarintaa ja vaikeuttaa sopeutumista. Näiden lisäksi ongelmia voivat aiheuttaa myös henkilökemiat.
– Ihmisillä on käytössään omat resurssinsa, joiden mukaan he toimivat. Erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat suoriutumiseen työpaikalla, ja yleensä ihminen kuitenkin tekee aina senhetkisen parhaansa.
Mitä tehdä, jos esimiehen tai työkaverin kanssa on hankaluuksia?
Yleinen ohje hankalan tilanteen ratkomiseksi on keskustelu oman lähiesimiehen kanssa. Keskustelun aloittaminen tarjoaa mahdollisuuden ratkaisun syntymiseen. Jos keskustelu lähiesimiehen kanssa ei auta, voidaan asiaa viedä eteenpäin seuraavalle portaalle. Järjestys on kuitenkin tärkeä säilyttää – kukaan ei saisi joutua tilanteeseen, jossa omat vaikutusmahdollisuudet on sivuutettu.
Jos keskustelu ei muuta tilannetta, voidaan kokeilla muita keinoja: ottaa yhteys työsuojeluun tai tilata työnohjausta. Työnohjaukseen sitoutumalla tilanteisiin on mahdollisuus etsiä yhteisiä ratkaisuja. Lisäksi markkinoilla on KirsiConsulting Oy:n kaltaisia
koulutus- ja valmennusalan yrityksiä, jotka auttavat etsimään vastauksia
työhyvinvoinnin parantamiseen.
Saukkola muistuttaa, että jokaisella esimiehellä on mahdollisuus olla
hyvä esimies. Avain siihen on oikeanlainen asenne: hyväksyvä ja kannustava suhtautuminen omaan työyhteisöön.
Sama pätee työntekijään.
Loviisa Pihlakoski
