Epätavallinen helsinkiläistä alakulttuuria esittelevä museonäyttely on houkutellut kymmeniä tuhansia kävijöitä Helsingin kaupunginmuseoon Aleksanterinkadulle.
Museon neljäs kerros on sisustettu melkein kuin hämäräksi klubiluolaksi, jossa vilkkuvat vihreät strobovalot ja soi vauhdikas teknobiitti. Isoilla screeneillä esitellään Helsingin teknoklubien historiaa valokuvien, flyereiden, haastatteluiden ja soittolistojen välityksellä.
Helsinki Clubbing – 30 vuotta savua ja stroboa – näyttely jatkuu vielä 23. 9. saakka, ja sinne ei ole pääsymaksua.
-Arviomme mukaan 75 000 ihmistä on käynyt näyttelyssä viime maaliskuusta lähtien elokuun alkuun mennessä. Olemme tyytyväisiä kävijämäärään, kertoo tiimivastaava Jari Harju Helsingin kaupunginmuseosta.
Harju painottaa, että kaupunginmuseon tavoitteena ei ole järjestää mahdollisimman massiivisen suosion kerääviä näyttelyitä, vaan pyrkimyksenä on tuoda esille helsinkiläistä kaupunkikulttuuria monipuolisesti, myös marginaalissa olevia aiheita.
-Helsinkiläinen klubikulttuuri on osa helsinkiläistä kaupunkikulttuuria. Klubikulttuuri on tärkeä aihe, mutta ei välttämättä valtavirtaa.
Jari Harjun mukaan näyttely on saanut hyvän vastaanoton.
-Paljon on tullut positiivista palautetta. Ihmiset ovat tykänneet siitä, että myös tällainen aihe tulee museossa esille, eikä esillä ole vain perinteisiä museoaiheita.
Helsinki Clubbing näyttely on herättänyt kiinnostusta ulkomaita myöten. Amsterdamin ja Berliinin kaupunkien yöpormestarit vierailivat näyttelyssä viime keväänä osana virallista Helsinki-vierailuaan. Amsterdamin yöpormestaria näyttely kiinnosti siksi, että hän on itsekin aikoinaan järjestänyt teknoklubeja.
Jari Harju tähdentää, että Helsinki Clubbing -näyttelyidean takana ovat klubien ja tapahtumien pitkäaikaiset järjestäjät ja taustavaikuttajat dj Orkidea, Asaf Peled ja Oded Peled. Nämä näyttelyn puuhamiehet ajattelivat, että helsinkiläisestä klubikulttuurista on kertynyt viimeisen 30 vuoden ajalta niin paljon tietoa eri ihmisille, että alan oma näyttely on jo tarpeellinen. Helsingin klubikulttuuri omaa siis jo riittävän pitkän historian, sillä ensimmäiset teknoklubit avattiin kaupungissa vuonna 1988.
Näyttelyn tekemiseen on osallistunut laaja joukko alan pioneereja, kuten tiskijukkia, VJ-visualisteja, tapahtumapromoottoreita, vaatesuunnittelijoita ja graafisia suunnittelijoita.
-Me olemme antaneet tilat ja osaamista näyttelyn rakentamiseen. Näyttelyn sisältö on tullut Helsingin klubikulttuurin pioneereilta ja klubiyhteisöltä. He ovat tehneet valtavan työn tiedon ja aineiston keräämisessä.
-Jo pelkästään valokuvien keräys ja skannaus screeneille on ollut iso duuni. Kaikkiaan 200 ihmistä on tavalla tai toisella antanut panoksensa näyttelyyn, esimerkiksi lainaamalla vanhoja valokuvia ja flyereita tai antamalla haastattelun, Jari Harju jatkaa.
Kyse on ainutlaatuisesta nimenomaan teknoklubien historiaan keskittyvästä näyttelystä.
-Musiikkiaiheisia ja discoaiheisia näyttelyjä on ollut, mutta en muista, että mitään tällaista vastaavaa olisi Helsingissä aiemmin tehty.
Näyttelyn parasta antia voi olla tuttujen kasvojen bongaaminen screeneiltä. Näyttelyn valokuvia on napattu klubikävijöistä 1990-luvulla esimerkiksi sellaisilla Helsingin klubeilla kuin Berlin, Deep, Lepakon Tallibaari, Hype ja Kerma. Kuvissa bilettää useita sittemmin julkisuuden henkilöiksi nousseita näyttelijöitä, muusikkoja, tv-juontajia ja kunnallispoliitikkoja,…
Jani Jakonen
[attach 1]
