Neuvostoliitto kohdisti Suomeen ja pääkaupunkiin ankaria lentopommituksia
sotavuosina 1939-44. Ilmatorjunnan kapasiteetti oli aluksi vaatimaton, mutta sitä
kehitettiin ja parannettiin ratkaisevasti sodan kuluessa. Loppujen lopuksi Helsinki
säästyi suurtuholta. Tehokkaan ilmapuolustuksen ansiosta sekä henkilötappiot
että aineelliset vahingot jäivät verraten pieniksi.
Vielä kesällä 1944 saatiin Saksasta lisää kiinteälavettisia 88 mm:n RMB-tykkejä
tulenjohtokoneineen. Niistä perustettiin Helsinkiin kuusi uutta raskasta
ilmatorjuntapatteria, kussakin kuusi tykkiä. Yhdeksi sijoituspaikaksi valittiin
Kalastajatorpan kalliot Munkkiniemessä.
Tämä 1.8.1944 muodostettu 64. Raskas Ilmatorjuntapatteri kuului kapteeni Aki
Marten patteristoon. Tykit asetettiin paikoilleen 20. elokuuta. Munkkiniemessä
kokeiltiin onnistuneesti myös Würzburg-radioluotainta (tulenjohtotutka), jonka
peitenimi oli Irja.
Tykkien kalustolaukaukset ammuttiin vasta aselevon jälkeen. Välirauhansopimus
Suomen ja Neuvostoliiton kesken allekirjoitettiin 19.9.1944. Miehistön koulutusta
Munkkiniemen patterilla jatkettiin syksyn ajan. Patterin toiminta päättyi marraskuussa,
jolloin kalusto varastoitiin paikan päälle. Tuliasemien betoniset rakenteet säilyivät
kallioilla 70-luvun alkupuolelle saakka.
Jatkosodan 1941-1944 ilmatorjunnan 88 mm:n muistotykki paljastettiin Munkki-
niemessä vuonna 1975. Tämä arvokas muistomerkki sijaitsee aivan Valtion vierastalon
ja Kalastajatorpan uudemman hotellirakennuksen tuntumassa.
Veli-Pekka Salminen
Lähdeteos: Ahti Lappi, Helsingin ilmapuolustuksen taistelupaikat 1939-1944 (2019)
