Itsenäisyyspäivänä Suomen sankarihautausmailla muistetaan sodissa kaatuneita.
Länsi-Helsingissä on yllättävän monta sankarihautausmaata. Syynä tähän on se, että talvi- ja jatkosotien aikana Länsi-Helsinki oli pirstaloitunut useaan kuntaan tai yhdyskuntaan ja jokaiseen kuntaan perustettiin oma hautausalue, johon sodissa kaatuneet haluttiin haudata.
Haagan sankarihautausmaa sijaitsee kivenheiton päässä Huopalahden kirkosta osoitteessa Sankaritie 4. Paikka kuului sotien aikana Haagan itsenäiseen kauppalaan. Sodissa kaatuneet haagalaiset haudattiin tänne.
Haagan sankarihautausmaalla sijaitsee vuonna 1947 paljastettu Haagan Sankaripatsas, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Emil Filen. Patsas tunnetaan myös nimellä Pioneeri.
Moni pitäjänmäkeläinen ei varmaan tiedä, että Pitäjänmäessäkin on oma sankarihautausmaansa. Se tosin sijaitsee nippa nappa Espoon Mäkkylän puolella, Helsingin rajan tuntumassa, osoitteessa Sotarovastintie 7. Hautausmaalle on haudattu 20 sodissa kaatunutta pitäjänmäkeläistä vainajaa. Pitäjänmäki oli vuoteen 1946 saakka Helsingin maalaiskuntaan kuulunut taajaväkinen yhdyskunta.
Pitäjänmäen sankarimuistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Viljo Savikurki ja se on paljastettu vuonna 1968.
Munkkiniemi oli ennen Helsingin vuoden 1946 suurta alueliitosta Huopalahden kuntaan kuulunut taajaväkinen yhdyskunta, jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus. Munkkiniemen sankarihautausmaa sijaitsee Gert Skytten puistossa. Täälläkin on oma sankaripatsas, nimeltään ”Maaemo suojelee poikaansa”. Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen suunnittelema patsas paljastettiin vuonna 1960.
Länsi-Helsingin neljäs sankarihautausmaa sijaitsee Lauttasaaressa, jonka kirkon edustalla on pieni rivi hautakiviä.
Jani Jakonen