Helsingin kaupungin tietokeskuksen uuden väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan Helsingin väestö kasvaa 650 000 asukkaaseen vuonna 2020 sekä 756 000 asukkaaseen vuonna 2050. Nopean kasvun vaihtoehdon mukaan Helsingissä olisi 866 000 asukasta vuonna 2050.
Helsinkiin ja Helsingin seudulle on laadittu uudet väestöprojektiovaihtoehdot vuoteen 2050 asti. Lisäksi Helsingin alueittainen väestöennuste yltää vuoteen 2026. Ennuste on tehty erikseen myös ruotsinkieliselle väestölle.
Tänä vuonna väestönkasvun ennustetaan olevan Helsingissä 7 600 henkeä ja vuosina 2017–2019 keskimäärin 6 670 henkeä vuodessa. 2020-luvulla vuotuisen väestönkasvun arvioidaan olevan 5 400 henkeä, minkä jälkeen väestönkasvu alkaa hidastua, sillä kuolleiden määrä kasvaa. Ennusteen perusvaihtoehdon mukaan Helsingin muuttotappio naapurikuntiin alkaa jälleen kasvaa uusien liikenneväylien myötä. Ne lisäävät asuntotuotantoa muualla pääkaupunkiseudulla.
Päivähoito- sekä kouluikäisten ja eläkeläisten määrä kasvaa
Varhaiskasvatukseen tulevan ikäluokan kasvun ennakoidaan jatkuvan 2020-luvun jälkipuolelle saakka ja vuonna 2020 lapsia on 2 300 nykyistä enemmän. Peruskouluikäisten määrän ennustetaan kasvavan vuosittain 1 000–1 600 hengellä vuoteen 2022 saakka, minkä jälkeen kasvu hidastuu.
Eläkeikäisten eli yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä nykyisestä 104 000:sta 123 000:een. Sen sijaan työikäisten määrän kasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien korkeasta tasosta. Työikäisten kasvu saadaan maahanmuutosta.
Ennuste alueittain: kasvualueita ympäri Helsinkiä
Vuoteen 2026 saakka laaditun alueittaisen väestöennusteen tärkeimmät kasvualueet ovat asuntorakentamiseen vapautuneilla satama-alueilla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Sompasaaressa ja Kruunuvuorenrannassa. Muita tärkeitä kasvualueita ovat Kuninkaantammi, Mellunmäki, Keski-Pasila, Malmin lentokenttä ja Myllypuro.
Ruotsinkielisen väestön ennuste: varhaiskasvatus- ja kouluikäisten määrä kasvaa
Helsingin 36 000 hengen ruotsinkielinen väestö on kasvanut tällä vuosikymmenellä 800 hengellä, ja kasvun ennustetaan jatkuvan 150 hengen vuosivauhtia. Sekä varhaiskasvatus- että kouluikäisten ruotsinkielisten määrä kasvaa selvästi nykyisestä. Ruotsinkielisen väestön ikärakenne poikkeaa suomenkielisestä, sillä eläkeikäisen väestön osuus on ollut selvästi suurempi ja viime aikoina laskenut nopeasti. Siksi suurten ikäluokkien tulo eläkeikään ei kasvata ruotsinkielisten ikääntyneiden määrää samalla tavalla kuin suomenkielisillä.
Ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan erityisesti Eteläisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä. Eteläisessä suurpiirissä ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan lähes 600 hengellä ja Kaakkoisessa 400 hengellä vuoteen 2026 mennessä. Erityisesti Jätkäsaaren alueen oletetaan vetävän myös ruotsinkielistä väestöä.
