Ahkerat vapaaehtoistyöntekijät liikkuvat lippaineen Laajasalon-Herttoniemen alueen ”solmukohdissa”. Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin keräys, joka järjestetään joka vuosi syyskuussa, nyt jo 36. kerran. Nälkäpäivä tunnetaan parhaiten kaduilla kulkevista lipaskerääjistä, mutta Nälkäpäivänä voi lahjoittaa myös verkossa. Nälkäpäivän äiti oli pälkäneläinen vapaaehtoinen Mailis Korhonen, joka keksi idean ”kaikkien pälkäneläisten rahankeruutalkoista” vuonna 1980. Tapahtuma laajeni nopeasti koko maahan, ja nykyisin se järjestetään lähes jokaisella Suomen paikkakunnalla.
ONKO NÄLKÄPÄIVÄLLÄ JOTAIN TEKEMISTÄ RUOAN KANSSA?
Aluksi paljonkin, nyt ei enää. Ensimmäinen Nälkäpäivä järjestettiin Itä-Afrikan nälänhädän uhrien auttamiseksi, siitä syntyi nimi Nälkäpäivä. Silloin Nälkäpäivänä kannustettiin halukkaita syömään kevyesti yhtenä päivänä ja lahjoittamaan säästyneet varat keräykseen. Nykyään Nälkäpäivää voi viettää haluamallaan tavalla, eikä herkuttelukaan ole kiellettyä. Nälkäpäivän idea ei ole, että kaikilla olisi nälkä vaan se, että kaikilla olisi ruokaa.
MIHIN VAROJA KERÄTÄÄN?
Nälkäpäivän aikana kerätään rahaa Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Sieltä autetaan esimerkiksi pakolaisia eri puolilla maailmaa. Lahjoittamalla autat sekä luonnonmullistusten ja sotien uhreja, että Suomessa äkillisen onnettomuuden kohdanneita.
Varoja ei sidota etukäteen tiettyyn kohteeseen. Siksi varoja voidaan käyttää nopeasti siellä, missä avun tarve on suurin. Juuri nyt katastrofirahastosta autetaan esimerkiksi Syyrian ja Ukrainan konfliktien uhreja ja vakavasta kuivuudesta kärsiviä Itä-Afrikan alueella .
Nälkäpäivänä kerätyt lahjoitukset auttavat myös Suomessa: apua annetaan heille, jotka ovat äkillisissä onnettomuuksissa joutuneet vaikeaan tilanteeseen. Tällainen tilanne voi olla vaikkapa kodin menettäminen tulipalon vuoksi.
AUTETAANKO VAROILLA SUOMESSA?
Varoja käytetään myös kotimaassa. Esimerkiksi tulipalossa kotinsa menettäneet tarvitsevat apua välttämättömiin hankintoihin hammasharjasta lähtien. Punainen Risti antaa myös henkistä tukea onnettomuuksien uhreille ja heidän läheisilleen. Katastrofirahaston varoja käytetään myös Vapaaehtoisen pelastuspalvelun auttamisvalmiuteen. Vapaaehtoiset auttavat viranomaisia esimerkiksi kadonneiden etsinnöissä ja suurissa onnettomuuksissa.
KUINKA ISO OSA LAHJOITUKSESTA PÄÄTYY AVUN SAAJALLE?
Jokaisesta katastrofirahastoon lahjoitetusta eurosta vähintään 85 senttiä menee avustuskohteeseen. Katastrofirahaston sääntöjen mukaan keräyskulut saavat olla korkeintaan 15 prosenttia. Keräyskulut koostuvat keräysvälineiden, kuten keräyslippaiden ja liivien hankinnasta, keräysturvallisuudesta ja viestinnästä. Katastrofirahaston säännöt ja tiukka valvonta säätelevät lahjoitettujen rahojen käyttöä.
MITÄ ANTAMALLANI LAHJOITUKSELLA SAA?
Tässä muutama esimerkki siitä mitä rahalla saa:
- 4 euroa: lämmin huopa
- 12 euroa: 4 vesikanisteria
- 17 euroa: äitiyspakkaus
- 35 euroa: 100 kg hirssiä
- 50 euroa: henkisen tuen vapaaehtoisen kouluttaminen Suomessa
- 90 euroa: antibioottikuuri 100 lapselle tulehdusten parantamiseksi
