Kahvihävikki on todellinen ongelma suomalaisissa kotitalouksissa
Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa, mutta kolikon kääntöpuolena on, että kahvia menee myös runsaasti hukkaan. Ruotsalainen kahvipaahtimo on aiemmin tutkinut kahvihävikkiä Ruotsissa, ja halusi selvittää mikä hävikin taso on suomalaisissa kotitalouksissa ja työpaikoissa. Yritys teetti tutkimuksen kahvihävikistä Suomessa – ja luvut ovat shokeeraavia.
Tutkimukseen osallistui 500 ihmistä, ja sen toteutti riippumaton tukholmalainen tutkimusyhtiö Straylight syyskuussa 2019. Tutkimus paljasti hälyttäviä lukuja kahvihävikistä: yli 150 miljoonaa kupillista kahvia kaadetaan vuosittain viemäristä alas suomalaisissa kotitalouksissa. Määrä vastaa litroissa yli 23 miljoonaa litraa.
Työpaikoilla tilanne on vieläkin pahempi
Ongelma ei esiinny pelkästään kotitalouksissa. Tutkimuksen mukaan suomalaisilla työpaikoilla kahvihävikin arvioidaan olevan huimat yli miljardi kupillista tai 153 miljoonaa litraa vuodessa.
– On sekä mielenkiintoista että hälyttävää huomata, miten tottuneita olemme ottamaan kahvin itsestäänselvyytenä: emme tunnu murehtivan kuppiin jäävää kahvitilkkaa, kun taas ruokahävikki on globaali puheenaihe, toteaa tutkimuksen teettäneen kahvipaahtimon toimitusjohtaja Lars Appelqvist.
Suomalaiset eivät ole ainoita kahvintuhlaajia Pohjoismaissa. Ruotsalainen kahvipaahtimo on aiemmin tutkinut kahvihävikkiä Ruotsissa, ja lukemat olivat hyvin samansuuntaiset myös yrityksen kotimaassa.
Aika toimia
Ruotsalainen kahvipaahtimo ei ummista silmiään kahvihävikin edessä. Yritys on jo käynnistänyt kampanjoinnin kahvihävikin nostamiseksi puheenaiheeksi Suomessa. Tarkoituksena on tuoda ongelma yleiseen tietoisuuteen ja haastaa suomalaiset juomaan kahvinsa viimeiseen pisaraan asti.
– Tämän ongelman ratkaiseminen on meille sydämen asia. Jokaisen tulisi tiedostaa, että kahvi on arvokas hyödyke, joka vaatii runsaasti työtä ja resursseja niin meillä pohjolassa kuin alkuperämaissakin. On kaikkien etu, että kahvihävikkiongelma ratkaistaan, Lars Appelqvist sanoo.
Tutkimus: 500 haastattelua viikolla 39/2019, tutkimuksen kohteena kahvinjuojat ikäluokassa 18–64. Metodi: verkkokysely Norstatin suomalaisessa verkkopaneelissa.
