Kyypakkaus taltuttaa käärmeenpureman ja virtsatietulehdus uhkaa, jos uimapukua ei vaihda kuiviin vaatteisiin – kesään liittyy useita terveysuskomuksia, mutta mitkä niistä pitävät paikkansa? Yleislääkäri Toni Vänni Terveystalosta kertoo, kuuluvatko yleiset väittämät romukoppaan vai korvan taakse.
Väittämä 1: Järvivettä voi Suomessa huoletta juoda.
Tarua. Kirkaskin järvivesi voi sisältää bakteereja, viruksia, loiseläimiä ja raskasmetalleja. Suomalaiset järvet ovat suurimmaksi osaksi puhtaita, ja niiden vettä voi huoletta käyttää esimerkiksi tiskaamiseen tai uusien perunoiden pesemiseen. Juomavesi kannattaa kuitenkin tuoda mökille erikseen, sillä järvivedestä ei välttämättä saa suodattamallakaan juomakelpoista.
Väittämä 2: Pöydälle yöksi unohtunutta grilliruokaa ei voi enää syödä, muuten voi saada ruokamyrkytyksen.
Totta. Hyvä nyrkkisääntö on, että ruoka kannattaa heittää pois, jos se on seissyt huoneenlämmössä yli 4 tuntia. Varsinkin, jos aterioimassa on pieniä lapsia, vanhuksia tai herkkävatsaisia, ei seisseen ruoan syöminen ole hyvä ajatus. Terve aikuinen kestää useimmiten ruokaan kerääntyneet bakteerit, kunhan annoksen kuumentaa huolella. Esimerkiksi grillipihvien tai kanan kohdalla kannattaa kuitenkin pelata varman päälle ja jättää huoneenlämpöön unohtunut ruoka syömättä.
Väittämä 3: Aurinko parantaa aknen.
Totta ja tarua. Valolla voi olla tulehtuneeseen ihoon parantava vaikutus. Toisaalta finnien määrä saattaa lisääntyä, kun iho alkaa auringonpaisteessa erittää lisää talia. Kannattaa varoa, ettei aurinkorasva pääse tukkimaan ihohuokosia ja aiheuttamaan epäpuhtauksia. Aknesta kärsivän kasvoille sopii esimerkiksi sinkkioksidia sisältävä aurinkovoide, joka ei pahenna ihon kuntoa.
Väittämä 4: Jos hyttysenpistoa raapii, iho voi tulehtua.
Totta. Hyttysen tai mäkäräisen pisto voi kutinan lisäksi aiheuttaa ihon punoitusta ja turvotusta. Kutiavan pistokohdan raapimista pitäisi välttää, sillä se voi johtaa ihon rikkoutumiseen ja bakteeritulehdukseen. Oireita voi lievittää suun kautta otettavalla antihistamiinitabletilla, mutta myös pistokohtaan levitetty kortisonivoide auttaa.
Väittämä 5: Sinilevävaroitus ei estä uimista, kunhan käy suihkussa pulahduksen jälkeen.
Tarua. Varoituksia sinilevän saastuttamista uimarannoista ja vesistöistä kannattaa uskoa. Sinilevän myrkky ei imeydy ihon läpi, mutta yleensä sitä joutuu elimistöön, kun uidessa tulee nielleeksi vettä. Siksi suihku ei pelasta levän aiheuttamilta oireilta. Sinilevän myrkylliset syanobakteerit ovat haitallisia hermostolle ja maksalle ja voivat aiheuttaa voimakkaita suolisto-oireita. Yleisin sinilevän aiheuttama oire on ihon ärtyminen uinnin jälkeen, mutta myös flunssan kaltaiset, muutamia päiviä kestävät oireet, kuten nuha, päänsärky ja vatsaoireet ovat tavallisia.
Väittämä 6: Kyypakkaus riittää kyykäärmeen pureman hoidoksi.
Tarua. Kyypakkaus on hyvä ensiapu, mutta sen tehoon ei kannata tuudittautua. Käärmeen purressa on aina hakeuduttava välittömästi päivystykseen. Tulehduskipulääkettä ei saa ottaa kivuliaankaan pureman hoidoksi, sillä yhdessä käärmeen myrkyn kanssa se voi vain pahentaa oireita. Vältä myös puremakohdan liikuttamista tai puristamista. Olo voi pahentua äkisti tuntienkin kuluttua puremasta, joten päivystykseen on hakeuduttava pikimmiten.
Väittämä 7: Lomalennolla saa helposti flunssan.
Totta ja tarua. Lentokoneessa istutaan lähekkäin, mikä voi altistaa tautien leviämiselle. Lentokoneiden hengitysilma on kuitenkin tutkitusti puhdasta, eikä se levitä viruksia. Voimakas ilmastointi kuivattaa ilmaa ja saattaa ärsyttää limakalvoja, mikä voi aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita. Ilmastointi ei kuitenkaan suoraan altista infektioille.
Väittämä 8: Punkeista on vaaraa vain rannikolla.
Tarua. Toisin kuin usein luullaan, punkki ei ole enää vain rannikkoalueiden kiusa. Punkit viihtyvät kosteissa olosuhteissa, aluskasvillisuuden lehdillä, ruohikossa ja heinikossa. Punkinpuremilta suojautumisessa tärkeintä on peittävä pukeutuminen sekä oman kehon ja kotieläinten tarkastaminen punkkien varalta päivittäin. Punkkien levittämää puutiaisaivokuumetta vastaan voi lisäksi suojautua rokotteella.
Väittämä 9: Virtsatietulehdus iskee, jos märkää uimapukua ei vaihda kuiviin vaatteisiin uinnin jälkeen.
Tarua. Tätä ei ole osoitettu todeksi. Kylmälle altistuminen saattaa aiheuttaa virtsatieoireita, kuten tihentynyttä virtsaamistarvetta ja virtsatien ärtymistä. Voi siis vaikuttaa siltä, että märän, kylmenevän uimapuvun pitäminen päällä aiheuttaisi virtsatietulehduksen, vaikka näin ei varsinaisesti olisikaan.
Väittämä 10: Koivuvihta ei sovi allergikolle.
Totta ja tarua. Herkimmät voivat saada koivuvihdasta allergiaoireita – jos siis kärsit pahasta koivuallergiasta, kannattaa vihtominen jättää väliin. Pakastettua vihtaa voi kokeilla allergikkokin, sillä koivun allergeenit haihtuvat kylmässä.
