Velkaa on nyt otettu, mutta miten se maksetaan?

Näillä hetkillä Suomen valtio ottaa lisävelkaa enemmän kuin mitä minun käsityskykyyn oikein osaa mahtua: 5,5 miljardia euroa. Velkaa on tarkoitus ottaa lisää tulevan vuoden aikana niin, että yhteissummaksi vuodelta tulee lähes 19 miljardia euroa. Jotta summan uskomaton mittakaava voisi konkretisoitua, niin tuolla 19 miljardilla saisi esimerkiksi uusia halvimpia diselkäyttöisiä Skoda Octavia henkilöautoja 711 557 kappaletta ja muutamat huollot vielä päälle (tämä laskettuna 27 000 euron keskihinnalla). Kaikki tämä lainarahalla ja vain yhden vuoden aikana. Autoja Suomesta löytyy muuten rekisteröitynä liikennekäyttöön 2,7 miljoonaa. Painottaakseni lisävelan kokoa, tällä hetkellä valtion velka pyörii noin 110 miljardin paikkeilla. Nettovelanottoa on tarkoitus jatkaa vielä pitkään: vuoteen 2030 asti.

Valtion velka ei kuitenkaa ole välttämättä tai aina huono asia, varsinkaan taloudellisessa kriisissä. Yleensä laskusuhdanteessa elvyttäminen on aidosti perusteltua. Nyt piikki on kuitenkin avattu ja rahaa jaetaan vähän joka suuntaan. Koskaan politiikassa ei ole ollut sellaista ongelmaa, että olisi vaikeaa löytää rahalle arvokkaita kohteita. Kun mietitään vaikkapa työttömyysturvan parantamista, koulutuksen rahoittamista, tieverkon kunnon parantamista tai sairaalahoidon järjestämistä, niin kukaan tuskin kiistää, että nämä kaikki ovat asioita, joista yhteiskunnassa olisi hyvä pitää huolta.

Politiikasta vaikeaa tekee itseasiassa juuri se, että rahaa saa laitettua loputtomasti hyviin tarkoituksiin, mutta niukkuuden ja budjettirajoituksen maailmassa on asiat yksinkertaisesti asetettava tärkeysjärjestykseen. Vähiten olennaiset asiat on jätettävä joko vähemmälle osalle tai kokonaan ilman rahaa. Tämä pätee myös velan osalta. Kun valtio ottaa velkaa kattaakseen pysyviä menoja, niin raha ei luonnollisesti synny tyhjästä. On käytännöllisempää itseasiassa hahmottaa syömävelan olevan tulevaisuudessa kerättävien verojen käyttämistä nykyhetkellä. Ilman rakenteellisia uudistuksia edessä on siis joko nykyisiä korotuksia vastaavat leikkaukset tai veronkorotukset.

Ongelma velanotossa ei ole mielestäni se, että on päätetty panostaa moniin tärkeisiin asioihin. Koulutuspanostukset esimerkiksi ovat erinomainen uutinen ja hyvä päätös riippumatta siitä, että niistä ei äkilliseen lamaan ole iloa. Ongelma on se, että nyt ei ole vaikuta olevan suunnitelmaa talousalhosta ulospääsyksi. Velanoton rinnalla pitäisi tehdä ne ihan samat rakenteelliset uudistukset ja sopeutustoimet, joiden aikaansaamattomuudesta nykyhallitusta kritisoitiin ennen koronakriisiä. Vesa Vihriälän raporttia lainatakseni: “Talouspolitiikassa tarvitaan elvytystoimien rinnalle suunnitelma toimista julkisen talouden sopeuttamiseksi ja sopeuttamistarpeen vähentämiseksi rakenneuudistuksilla.”

Rakenneuudistusten tai sopeutustoimien osalta ei nyt kuitenkaan ole vielä suunnitelmaa, vaan niistä “sovitaan myöhemmin”. Esimerkiksi työmarkkinauudistus ja paikallinen sopiminen sanotaan tehtävän sitten syksymmällä. Uskon sitten kun näen. Työllisyystoimia on yritetty sopia jo viime kesästä lähtien tuloksetta. Kiivas äänensävyni johtuu siitä, että kyse ei ole mistään vähemmästä kuin Suomen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Jos rakenneuudistuksissa ei onnistuta ja kaikki velanottokyky on käytetty nyt, ei tulevaisuuden kriisissä tai koronan toisessa aallossa aidosti ole muuta vaihtoehtoa kuin valtion menojen raju karsiminen. Suomen verotus on jo erittäin kireää eikä sellaisia veroprosenttien kiristyksiä ole edes olemassa, joilla näistä hyvinvointivaltion menoista velkavelvoitteiden kanssa selvittäisiin ilman rakenneuudistuksia. Kukaan meistä ei halua nähdä Suomen luisuvan kymmenen vuoden päästä tilanteeseen, jossa emme voi ylläpitää elintärkeitä palveluita. Siispä pyyntöni hallitukselle: Älkää jättäkö meille nuorille hyvinvointivaltion raunioita, vaan tehkää helppojen ja mukavien päätösten lisäksi ne välttämättömät ja vaikeatkin päätökset. Sitä varten teidät on valtaan valittu.

Jeremias Nurmela
Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
jeremias.nurmela@kokoomusopiskelijat.fi

Toimituksen huomautus: Julkaistu mielipidekirjoituksena.

 

JAA