Uudenmaan järvet ja lammet kuhisevat elämää

Uudenmaan alueen järvistä ja lammista on löydetty yli 90 sukeltajakuoriaislajia. Wenfei Liaon tutkimista 25 kaupunkilammesta Helsingissä ja Vantaalla löytyi näistä 39 lajia, eli noin 40 prosenttia koko Uudenmaan lajimäärästä.

Helsingissä ja Vantaalla tehty Helsingin yliopiston tutkimus paljastaa, että kaupunkilammet ovat varsinaisia vesiselkäragattomien lajirunsauden keskittymiä urbaanissa maisemassa.

Wenfei Liao bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta on tutkinut erityisesti sukeltajakuoriaisia. Näkyvimpiin näistä kuuluvat keltalaitasukeltajat, jopa yli kolmen sentin mittaiset mustat ja kellertäväkylkiset koppakuoriaiset. Ne osaavat lentää, ja aurinkoisella kesäsäällä niitä voi silloin tällöin kopsahdella autojen katoille, kun ne erehtyvät luulemaan kiiltävää maalipintaa vedenpinnaksi.

Sopivasti hoidettuina kaupunkilammet ovat sukeltajakuoriaisten keitaita

Helsingin ja Vantaan kaupunkilammista löytyi 39 sukeltajakuoriaislajia. Lammet ja kosteikot ovat tärkeitä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kannalta.

– Kaupunkialueella sijaitsevissa lammissa ei esiinny yhtä paljon sukeltajalajeja kuin maaseutumaisessa ympäristössä, mutta sukeltajakuoriaisia voi silti olla runsaasti. Kaupungistuminen ei näytä vähentävän lampien kykyä toimia sukeltajakuoriaisten elinpaikkana, sillä yksilömäärät olivat samaa luokkaa kuin maaseutulammissa. Jotkin lajit tosin tuntuvat sietävän kaupunkiympäristöä muita huonommin, Wenfei Liao toteaa.

Tutkimukseen oli valittu sekä kalallisia että kalattomia lampia. Niiden sukeltajakuoriaislajistot poikkesivat toisistaan, sillä vain kookkaimmat kuoriaislajit selviävät hyönteisiä syövien kalojen, kuten ahvenen, ruutanan ja suutarin seurassa.

Toisaalta lammen reunamuodoilla ja kasvillisuuden sijoittelulla oli myös merkitystä sukeltajakuoriaisten ja muiden vesiselkärangattomien viihtyvyydelle.

Tästä sukeltajakuoriaiset ja muut vedessä viihtyvät selkärangattomat pitävät:

• Rakenna lampiin ja altaisiin loivat reunat, joissa on suojaavaa kasvillisuutta aina vesirajaan saakka. Kasvillisuus on tärkeää erityisesti, jos lammessa on hyönteisiä syöviä kaloja, sillä niiden suihin päätyvät varsinkin pienimmät selkärangattomat.

• Säilytä kausikosteikkoja, joissa ei ole kaloja.

• Varmista, että vesialueiden ympäristössä on avointa tilaa. Näin lentävät vesihyönteiset pääsevät helpommin lammesta toiseen.

 

JAA