Kirkkonummi on yhtenä kuntana mukana Siuntionjoki 2030 -vesistövisiossa, johon kuuluu Siuntionjoen kunnostusta vuosina 2020-2022.
Vuoden 2020 aikana Siuntionjoen kunnostushankkeessa parannettiin vesieliöiden, varsinkin, taimenen lisääntymis- ja elinoloja 400 uomametrin matkalla. Lisäksi avattiin kaloille vaellusyhteys useiden kilometrien mittaiseen lähdepitoiseen puroverkostoon Siuntionjoen alaosalla.
Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry LUVY toteutti virtavesikunnostuksia sekä koneellisesti että käsitöinä. Koneellisia kunnostuksia tehtiin neljällä kohteella Siuntionjoen sivu-uomissa. Käsitöinä tehdyt kunnostukset toteutettiin talkoovoimin kolmella kohteella.
– Kunnostuksissa palautettiin uomaan sieltä aikanaan suoristus- ja perkuutöiden yhteydessä poistettua kivimateriaalia sekä luotiin ulkopuolelta tuodulla soralla taimenille kutualueita poishuuhtoutuneiden soraikoiden tilalle. Osassa kohteista myös puu ja kivimateriaalilla toteutetut eroosiotapaukset olivat keskeisessä roolissa, LUVY ry tiedotti.
Vuoden 2020 kaksi viimeistä kunnostusta toteutettiin lokakuun alussa Kirkkojoen latvapurolla Munkkaanojalla sekä Siuntionjoen alaosan lähdepitoisella sivupurolla. Munkkaanojalla luotiin taimenelle kutusorakoita sekä tehtiin eroosiosuojauksia romahtaviin penkereisiin. Siuntionjoen alaosalla pienellä sivupurolla romahtanut siltarumpu vaihdettiin uuteen merialumiiniseen putkeen. Rummun poiston yhteydessä poistettiin läheinen puroa padottava työmaatien rumpu sekä uoman alaosalta haljennut munkkipato, joka esti täysin isompien kalojen nousun puroon.
Syksyn sähkökoekalastuksissa saatiinkin jo lupaavia tuloksia kunnostusten onnistumisesta.
– Keväällä vaihdettuun ja kivillä pohjustettuun Kivikoskenpuron suojaisiin siltarumpuun oli uinut runsaasti taimenen kesänvanhoja poikasia ja nähtiinpä myös saukko alittamassa tietä rummun läpi, kertoo hankkeen virtavesikunnostuksista vastaava Joonas Tammivuori.
– Myös Lempansinkosken kunnostusalueelle oli uinut runsaasti taimenen kesänvanhoja poikasia. Aiemmin alueella on viihtynyt lähinnä yksittäisiä vanhempia taimenia. Sopivien kutusoraikoiden puute on Kirkkojoen alueella ollut merkittävä tekijä taimenen lisääntymisen onnistumisessa ja tulevat vuodet kertovat, vaikuttaako kunnostusten yhteydessä lisätty sora poikasmääriin, Joonas Tammivuori jatkaa.
Kirkkonummen lisäksi Siuntionjoki 2030 -visiota vuosina 2019-2024 rahoittavat myös kunnat Vihti, Lohja, Siuntio ja Inkoo sekä Rosk`n Roll Oy Ab ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristöministeriö rahoittaa visiota vuosina 2019-2022 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Lisäksi visiota on rahoittanut Uudenmaan virkistysalueyhdistys UUVI vuonna 2020.
