Radiokuuntelijaa hemmotellaan nyt yltirunsaalla tarjonnalla. Pääkaupunkiseudulla on vapaasti kuultavissa yli 30 radiokanavaa. Kun muistetaan että yksi korvapari voi yhdellä hetkellä kuunnella vain yhtä kanavaa, on kilpailu kanavien välillä äärettömän kovaa. Kaupallisten radion kohdalla kyseessä on jatkuvasta henkiinjäämistaistelusta, vain riittävä kuulijakunta mahdollistaa mainosajan onnistuneen myynnin.
Kaikki alkoi vappuaattona 32 vuotta sitten, kun RadioCity pärähti eetteriin
Pääkaupunkiseudulla paikallinen radiotoiminta alkoi 30.4.1985, kun Elävän Musiikin yhdistys yhtiökumppaneineen aloitti Lepakkoluolasta RadioCityn lähetykset 100 Watin monolähettimellä.
Vaatimaton lähetysteho johtui siitä, että Posti- ja telehallituksen insinöörien mukaan suurempiin tehoihin ei ole tarvetta; ”100 wattia kyllä takaa riittävän laadukkaan kuuluvuuden”. Tosin samaan aikaan samat insinöörit huolehtivat siitä, että Yleisradion pääkaupunkiseudun lähettimillä oli käytössään kymmenkertainen teho. Kyseessä oli poliittinen päätös, jolla varmistettiin Yleisradion asema ja kaupallisten toimijoiden oli päätökseen nöyrästi alistuttava. Toisaalta satakin wattia riitti hyvin Cityn alkuaikojen lähetyksien kirosanojen pirtaan. Ärräpäitä eetterissä kuultiin ensimmäisen lähetysviikon aikana enemmän kuin Yleisradion koko toiminnan aikana siihen mennessä. RadioCityn toiminta loppui joulukuussa 2006, kun Liikenneministeriö eväsi kanavalta jatkotoimiluvan. Viimeisenä kappaleena taajuudelta 96,2 MHz kuultiin Cityn henkeen sopivasti AC/DC:n High way to Hell.
Kaupallinen radiotoiminta jatkuvassa murroksessa
Tuorein kaupallinen epäonnistuja on valtavirtaa vastaan pulikoinut Radio Helsinki, joka osakeantiseikkailujen jälkeen pelastettiin liiketoimintakaupan kautta Muusikkojen liiton syliin. Siis toimilupa siirrettiin uudelle yhtiölle, mutta kanavauskolliset pienosakkaat jätettiin kärsimään sijoitustappioitaan. Ensimmäinen kuukausi uuden omistajan alaisuudessa ei ainakaan radiota kuunneltaessa vaikuta tuoneen olennaisesti lisää mainostajia tälle kymmenen kertaa vuoden radiokanavaksi valitulle radiolle. Muusikkojen liitolla tosin varoja riittää kannattamattomankin liiketoiminnan pyörittämiseen, jos vain liiton jäsenet haluavat jäsenmaksuillaan radiota pyörittää. Tässä riskibusineksessa mukana olon tarpeellisuudesta ollaan muusikkopiireissä varmasti montaa mieltä. Tai toisaalta voineehan sen toimiluvan taas tarvittaessa siirtää uudelle yhtiölle. Ainakin tällaisen kuvan Liikenneministeriö on toimillaan antanut.
2000-luvulla paikallisuus painettiin villaisella
Paikallisradiotoimintaa käynnistettäessä paikallisuuden korostumista uutis- ja ohjelmatoiminnassa pidettiin tärkeänä. Alusta alkaen radiokanavien toiminta pk-seudulla poikkesi muusta maasta. Helsingin alueella ei ole onnistuttu kannattavasti luomaan paikallisuuteen perustuvaa kaupallista radioliiketoimintaa, vaan paikallisuutisointi hiljakseen luovutettiin Yleisradion Radio Suomen alueradiolle. Paikallisuuden sijaan erikanaville yleisöä ohjataan Amerikan oppien mukaisesti erilaistetuin musiikkiformaatein.
Kun pääkaupunkiseudulta liikkuu kohti Keski-Suomea, niin huomaa paikallisuuden lisääntyvän, ainakin ketjujen ulkopuoliset radioasemien taajuuksilla. Aitoa kuulijalle läheistä paikallista asiasisältöä kaivattaisiin varmasti myös Kehä III:n sisäpuolella kuunneltavissa olevan musiikkipuuron mausteeksi.
Lupaviranomainen on Sanoma-konsernin ystävä
Kaupalliset radiotoimiluvat ovat keskittyneet kahdelle mediatalolle Sanomalle ja Bauer Medialle, joilla molemmilla on hallussaan lukuisia radiotoimilupia. Sanomille kanavalupia on Helsingin seudulla myönnetty peräti kuudelle kanavalle: RadioSuomipop, Radio Rock, Radio Aalto, Helmiradio, Loop ja Metro Helsinki. Sanoma-konserniin kuuluva Nelonenmedia lähettää kaikkien kanaviensa ohjelmavirran yhdestä konttorista, jonka studiokomeroissa eri taajuuksilla ahertavat aamujuontajat nojaavat saman seinän vastakkaisille puolille – kustannustehokasta, mutta niin steriiliä.
Voidaan tietysti perustellusti miettiä miksi Valtioneuvosto Liikenneministeriön esityksestä on myöntänyt yhdelle toimijalle näin monta toimilupaa. Varsinkin, kun samanaikaisesti monet täysin erilaista ohjelmavirtaa varten toimilupaa hakeneet eivät ole sellaista saaneet. Lapset ja seniori-ikäiset ovat kokonaan ilman omaa radiokanavaa, iskelmää ja poppia sen sijaan tuntuu riittävän musiikkiähkyyn saakka.
Uudet tulokkaat tiukoilla
Uusimmat alueellamme kuultavat kanavat Järviradio ja Businessradio aloittivat viime vuoden lopussa ja ne edustavat toisilleen täysin vastakohtaista ohjelmavirtaa. Molemmille uusille kanaville on ainakin lähtökohtaisesti olemassa valmis, mutta varsin pieni kuulijaryhmä, jotka ovat poissa jonkin toisen kanavan kuulijamääristä. Alajärveltä ohjelmavirtaa lähettävä Järviradio on lähellä keskustalaista ideologiaa ja siksi ministeri Bernerin lupapäätöksellä on haluttu varmistaa mökkisaunalta tuoksuvan ohjelmavirran kuuluvuus autoradioissa myös pohjanmaalaisten ja keskisuomalaisten vieraillessa pääkaupungin nähtävyyksiä katsomassa. Aika näyttää miten hyödylliseksi mainostajat tämän mahdollisuuden kokevat.
Pääkaupunkiseudulla kuunneltavissa olevat radiotaajuudet ja radiokanavat (MHz):
87,9 YleYksi
88,6 Helmiradio
89,0 RadioDei
89,7 Business
90,0 RadioAalto
91,1 Loop
91,9 YleX
92,5 RadioAalto
92,9 Classic
93,2 YleYksi
93,6 Finest (Viro)
94,0 YleHelsinki
94,9 RadioRock
95,2 MetroHelsinki
95,5 YleX
96,2 Iskelmä
96,8 NRJ
97,5 YleMondo
98,1 SuomiPop
98,5 RadioHelsinki
98,9 YleX3M
99,4 City
100,3 Lähiradio
101,1 YleVega
101,4 Spirit
102,4 BassoRadio
102,8 SuomiRock
103,1 Järviradio
103,7 YlePuhe
104,6 Kiss
105,5 Nostalgi
105,8 JRPuhe
106,2 Nova
106,9 Sputnik
Kuva: Wikipedia
