Nälkäpäivä-keräyksessä nähtiin uusia kasvoja ja kokeneita konkareita

Itäkeskuksen Visbynkujalla sijaitseva SPR Kontti toimi Itä-Helsingin osaston keräyskeskuksena Nälkäpäivän aikana 26.-28. syyskuuta. Sieltä jaettiin kolmen päivän aikana liivejä ja lippaita kymmenille vapaaehtoisille lipaskerääjille. Joukossa oli tuttujen vakiokerääjien lisäksi ilahduttavasti myös ensi kertaa kerääjäksi uskaltautuneita.

Hannu Taunula Vartioharjusta oli yksi uusista lipaskerääjistä. Kokemus oli hänen mielestään niin mukava, että aikoo tulla mukaan jatkossakin. Parasta kaikessa hänestä oli ihmisten tapaaminen.

Hannu Taunula (keskellä) iloitsee ensimmäisestä kokemuksestaan lipaskerääjänä Irmeli Metsäsen (vasemmalla) ja keräysjohtaja Caroline Bondierin (oikealla) kanssa.

SPR:n Kontin takahuoneesta löytyy puolestaan esimerkki todella pitkästä kokemuksesta. Siellä kolikkolaskurin vieressä istuu Itä-Helsingin osaston rahastonhoitajana toimiva Matti Kokoi, jonka ura vapaaehtoisena alkoi jo vuonna 1964. Hän tosin kyseenalaistaa sen, kuinka ”vapaaehtoista” alku oli.

Äiti käski laittaa takin niskaan ja sitten sitä lähdettiin läheiseen SPR:n toimintapisteeseen. Eipä siihen ollut paljon vastaansanomista, Matti naurahtaa.

Kuluneiden vuosikymmenten aikana Matti on ehtinyt olla monessa mukana. Valmistautuessaan eläkkeelle jäämiseen Merivoimien Tutkimuslaitokselta 90-luvun lopussa hän aktivoitui entistä tiiviimmin SPR:n toimintaan mukaan. Hän on toiminut muun muassa ensiapuryhmässä ja keräysjohtajana sekä saanut ryhmänjohtajakoulutuksen.

Matin aikana toiminta Itä-Helsingissä on kokenut suuria muutoksia. Pieniä osastoja on yhdistetty ja jäsenmäärä noussut noin sadasta lähes kahdeksaansataan. Matin omien sanojen mukaan hän on tehnyt lähestulkoon kaikkea muuta paitsi toiminut hallituksen puheenjohtajana:

Olen sellainen käsillä tekijä. Toiminnan mies. Tykkään organisoida asioita, mutta en ole mikään puheiden pitäjä. Siksi jätän sen suosiolla muille.

Aikoinaan kolikot laskettiin käsipelillä yöt läpeensä

Nälkäpäivä-keräyksiä on järjestetty jo 39 vuoden ajan. Paljon on muuttunut, kun vertaa alkuaikoja tähän päivään. Matti muistelee, kuinka esimerkiksi kolikoita laskettiin aikoinaan käsipelillä yöt läpeensä. Tekniikka ja digitalisaatio ovat tuoneet paljon apua käytäntöihin ja tehneet avun antamisesta helpompaa.

Lahjoitusmuotoja on lukuisia nettikeräyksistä tekstiviesteihin, mutta henkilökohtaisen kohtaamisen merkitys ei silti ole vähentynyt. Punaissa liiveissä liikkuvien kerääjien näkeminen muistuttaa ohikulkijoita Nälkäpäivästä konkreettisella tavalla. Ja vaikka käteistä ei sattuisikaan olemaan mukana, voi pysähtyä antamaan lahjoituksen MobilePayllä tai kortilla, ja samalla vaihtaa muutaman sanan kerääjän kanssa. Siksi jokaisen vapaaehtoisen lipakerääjän panos oli tänäkin vuonna äärimmäisen tärkeä.

Varat katastrofirahastoon

Joka päivä 800 pientä lasta kuolee puhtaan veden puutteen vuoksi. Ilmastonmuutoksen vahvistamat kuivuuskaudet, myrskyt ja tulvat pahentavat tilannetta. Nälkäpäivä-keräyksen avulla Punainen Risti auttaa luonnonkatastrofien ja konfliktien uhreja maailmalla ja onnettomuuden kohdanneita Suomessa. Kotimaassa varoilla järjestetään esimerkiksi tulipalossa kotinsa menettäneille vaatteita, ruokaa, hätämajoitus ja henkistä tukea.