Myyrmäen kirkon korjaustyöt on määrä aloittaa loppuvuodesta 2022. Asiasta tiedottaa Kirkko Vantaalla.
Kirkon korjauksen pääsuunnittelijaksi on valittu Arkkitehdit Soini & Horto.
Myyrmäen kirkko on ollut suljettuna sisäilmaongelmien vuoksi vuodesta 2019 lähtien, ja seurakunnan toiminta on väistötiloissa Myyrmäen Virtatalossa. Vuonna 1984 valmistuneen Myyrmäen kirkon on suunnitellut arkkitehti, akateemikko Juha Leiviskä.
Myyrmäen kirkon remontilla on kolme keskeistä tavoitetta. Tärkein tavoite on saada sisäilmaongelmat poistettua. Kirkon tulee myös toimia ison vantaalaisseurakunnan monipuolisen elämän toimivana keskuksena. Lisäksi remontissa pitää huomioida Myyrmäen kirkon merkittävä arkkitehtoninen arvo. Arvosta kertovat muun muassa vuotuiset arkkitehtuurituristit, joita Myyrmäen kirkossa käy Japania myöten.
– Tärkeintä Myyrmäen kirkon korjauksessa on onnistua sisäilmaolosuhteiden parantamisessa niin, että rakennus tarjoaa käyttäjilleen turvallisen ja iloa tuottavan paikan kokoontua ja tehdä työtä. Rakennus tulee saada arvoiseensa ja aktiiviseen käyttöön, kertoo tiedotteessa arkkitehti Marja-Liisa Honkanen.
Hän on osakkaana Soini & Hortolla, ja vastaa yrityksen julkisen sektorin hankkeista.
Samoilla linjoilla on Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin.
– Tässä peruskorjauksessa on tärkeää sovittaa nyt tehtävät rakenteelliset korjaukset ja ilmastoinnin perusparannukset rakennuksen alkuperäiseen arkkitehtuuriin, Timo Kraufvelin sanoo tiedotteessa.
Myyrmäen kirkko tunnetaan Valon kirkkona. Kirkkosalin ikkunoista tuleva valo luo saliin erilaisen tunnelman jokaiseen vuorokaudenaikaan.
– Kun korjataan, niin se tietää aina muutoksia: jotain poistuu ja jotain tulee lisää. Myyrmäen kirkon ainutlaatuisen arkkitehtuurin kontekstissa on tärkeää ymmärtää ne oleelliset tekijät, joista arkkitehtuuri ja sen osatekijät kuten valo, tunnelma, äänimaisema ja merkityksellisyys koostuvat ja onnistua säilyttämään ne, Marja-Liisa Honkanen kertoo.
Honkanen muistuttaa myös, että on tärkeää ymmärtää käyttäjän tämän päivän tarpeet, jotka ovat muuttuneet siitä ajasta, kun rakennuksen tilaohjelmaa laadittiin lähes 40 vuotta sitten. Lisäksi on tarpeen onnistua katsomaan tulevaan, jotta rakennus voi palvella käyttäjiään hyvin vielä 30 vuodenkin kuluttua.
Seurakunnan työ nostaa erityistarpeita kirkon käytännön ratkaisujen uudistamiseen. Muun muassa kirkkosalin kuva- ja äänitekniikka pitää rakentaa verkkolähetysten aikakautta vastaavaksi.
– Olevien rakennusten korjauksissa arkkitehdit tekevät teknisen suorituskyvyn ylläpitämisen lisäksi myös työtä sen sopeuttamiseksi kulttuuriimme ja tapaamme elää ja työskennellä, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa, Honkanen jatkaa.
