Pääkallokelit aiheuttavat liukastumisia, joista seuraa valitettavan usein hoitoa vaativia vammoja, menetettyä työaikaa ja ylimääräisiä kustannuksia. Kuka on vastuussa liukastelusta?
Jäisillä jalkakäytävillä ja teillä on viime päivinä liukasteltu, kun lämpötila on vaihdellut lämpöasteiden ja pikkupakkasen välillä. Jokatalviseen tapaan liukas keli näkyy piikkinä myös tapaturmien määrässä.
– Yleisimpiä hoitoa vaativia vammoja ovat ranteiden, nilkkojen ja muiden raajojen murtumat. Niiden hoitokuluista on mahdollista hakea korvausta tapauksesta riippuen esimerkiksi omasta tapaturma- tai matkavakuutuksesta. Jos liukastuminen tapahtuu työmatkalla, korvausta voi hakea työnantajan ottamasta lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta, Ifin henkilökorvausten asiantuntija Anne Koivisto kertoo.
Jos kaatumisen syynä on se, että kiinteistön omistaja on laiminlyönyt alueen kunnossapidon, hän on vastuussa liukastumisesta aiheutuneista vahingoista.
– Jos liukastuminen johtui mielestäsi esimerkiksi hiekoituksen laiminlyönnistä, pyri dokumentoimaan tilanne. Selvitä mahdolliset todistajat ja valokuvaa alue. Korvausvaatimus kiinteistön omistajalle eli vaikkapa taloyhtiölle kannattaa esittää mahdollisimman pian, Koivisto toteaa.
– Liukastumisen aiheuttaman vamman hoitokulujen lisäksi vahingon aiheuttajalta voi vaatia korvausta esimerkiksi ansionmenetyksestä tai tilapäisestä haitasta.
Taloyhtiöiden ja omakotitalojen omistajien mahdollinen korvausvastuu liukastumisvahingoissa sisältyy kiinteistö- ja kotivakuutusten vastuuvakuutuksiin. Käytännössä korvausvastuu kiinteistön omistajille syntyy vain silloin, kun kunnossapitovelvollisuus on laiminlyöty.
– Tällaisten tilanteiden varalta kiinteistön omistajan olisikin aina hyvä pitää hiekoituspäiväkirjaa, Koivisto vinkkaa.
Kiire ja liukkaat kengät kaatavat
Liukastuminen ei ole ainoastaan ikääntyneiden riski, sillä jopa puolet liukastujista on alle 30-vuotiaita.
– Liukastumisen aiheuttaa usein kiire kuten juoksuaskeleet bussiin ehtimiseksi. Liukkaalla kelillä kannattaa varata tavallista enemmän aikaa esimerkiksi töihin lähtemiseen ja keskittyä kävelemiseen eikä samalla selailla kännykkää, Anne Koivisto muistuttaa.
Pitoa katuun saa lisättyä nastakengillä tai kenkiin kiinnitettävillä liukuesteillä.
– Liukuesteiden valinnassa kannattaa huomioida sekä käyttömukavuus että tarkoitus. Hankalasti kenkiin kiinnitettävät liukuesteet jäävät helposti käyttämättä. Lenkkeilyyn sopii mahdollisimman kevyt malli, joka ei kerää kiviä, kun taas kaupunkikävelyyn käy raskaampikin liukueste.
Talvikenkiä valitessa on hyvä katsoa kengän pohjaan.
– Turvallisessa talvikengässä on pehmeä pohjamateriaali, voimakkaasti kuvioitu pohja ja matala, leveä kanta, toteaa Koivisto.
