Koko kansan tunteman professorin, legendaarisen pilapiirtäjän Kari Suomalaisen (1920-1999) syntymästä tuli 15. lokakuuta kuluneeksi tasan 100 vuotta. Hän toi poliittisen satiirin Suomeen ja sovelsi sitä kotimaisiin olosuhteisiin. Mutta teki hän paljon muutakin: Politiikan aihemaailma oli Karille runsas ideasampo. Kari onnistui yhdistämään tavallisia ihmisiä koskettavat teemat ajankohtaisiin aiheisiin ja saattelemaan lukijat kädestä pitäen hauskalle mielelle. Myös ”ajattomia” pilakuvia on runsaasti! Tässä artikkelissa esitellään muutamia Karin tunnetuimpia pilakuvia läpi vuosikymmenten.
Päivittäisten ilmestyvien sanomalehtipilakuviensa lisäksi Kari julkaisi kymmeniä huumorialbumeja ajanoloon mittavilla painosmäärillä. Albumit kuluvat edelleen kirjastoissa ja Kari-fanien käsissä ympäri Suomen. Kari Suomalainen sai myös monia kansainvälisiä tunnustuksia. Professori Suomalaisen tuotanto elää ja voi hyvin myös taiteilijan kuoleman jälkeen. Uusin suomenkielinen julkaisu on Karin tyttären Lilli Earlin toimittama Saunapuhdas Suomi (Otava 2007). Hänen toimittamansa on myös englanniksi julkaistu Funtastic Kari: best seller (Recallmed 2008). Se on angloamerikkalaiselle yleisölle Karin tuotantoa hauskan terävästi esittelevä albumi.
Seuraavat kuvat antavat perspektiiviä nykylukijalle Karin tuotannosta. Hän osasi pilakuvatuotannossaan tehdä kepeitä päiväperhosia, rankempia poliittisia satiireja, mutta myös uskomattoman terävästi oivaltavia, älykkäitä kompapilakuvia. Bon Appétit! Vive la Kari!
Kunnialliset ja kunniattomat
* 22.1. 1978
Maailmalle levisi kulovalkean tavoin vuoden 1978 alussa Helsingin kaupungin nuorisotoimen päätös olla tilaamatta Aku Ankkaa nuorten tiloihin. Naurunaihe piili perusteissa: nuorisolautakunnan liberaalijäsen perusteli Aku Ankan turmiollisuutta sillä, että Aku ja Iines eivät olleet naimisissa sekä sillä, että heillä ei ollut housuja! Näin meillä toimittiin 70-luvun lopun Suomessa, ja vieläpä edistyksellisessä pääkaupungissamme Helsingissä! Karin poliittiseen satiiriin liittyi aina mestarillisia oivalluksia. Tällä kertaa hän repii ilon irti siitäkin tosiasiasta, että umpivanhoillisen, Disney-vastaisen mielipiteen esittäjä oli liberaalipuolueesta. Tämä puoluehan oli sentään turvallisesti vihkiytynyt vaaliliitolla yhteen keskustapuolueen kanssa – toisin kuin eräät moraalittomat!
Volgan lautturit – suomalainen pilakuvakohu
Maailmannäyttelyn kohukuva vuodelta 1958 kokeili sananvapauden rajoja
Tanskalaisen sanomalehti Jyllands-Postenin toilailut pilakuvarintamalla asettavat muutamia ydinkysymyksiä: Mistä aiheista kestää heittää huumoria? Onko se järkevää? Saako tulella leikkiä?
Tekee mieli katsoa hieman historiaan. Suomessakin on osattu shokeerata pilakuvilla, vaikkei uskoisi! Ja meilläkin on osattu aiheuttaa jopa kansainvälistä huomiota. Kaikki alkoi Lontoon maailmannäyttelystä 1958. Kari Suomalainen osallistui siihen pilakuvaparodialla Volgan lautturit, joka mukaili Ilja Repinin samannimistä maalausta. Kuvassa Itä-Euroopan satelliittivaltiot vetävät lotjaa, jonka kyydissä on Nikita Hrushtshev. Hän huutaa länsivaltojen edustajille, Eisenhowerille ja Macmillanille: – Hävetkää imperialistit! Kari Suomalainen kosketti pilakuvallaan arkaa aihetta, Neuvostoliiton kovaa kommunistista pakotuspolitiikkaa itäblokin maissa. Kylmän sodan aikana USA ja Neuvostoliitto kävivät ”varjojen taistelua” pienten valtioiden välityksellä. Tätä pilakuvaa ehdotettiin heijastettavaksi valtavan kokoisena, monta kymmentä metriä korkeana kuvana YK:n päämajaa vastapuolella olevaan seinään! Onneksi Kari tajusi tilanteen vakavuuden ja kieltäytyi kunniasta.
Muttisen mutinat
* 5.6. 1979
Kahvia läikkyy ja kravattiakin tuntuu jotenkin kiristävän – vauhtimies Muttisen kannattaisi hieman tarkemmin harkita, kenen kanssa milloinkin vehtaa! Tosin hänen tuttavansakaan ei ole kovin hienotunteinen. Syystäkin vaimoparka on takakireän näköinen. Kari Suomalainen on pilakuvassaan onnistunut loistavasti karrikoimaan irtosuhteiden kyllästämän aikamme raflaavan kääntöpuolen.
Kun Hesari takavarikoitiin tullissa
* 22.11.1981
Presidentti Urho Kekkosen sairastuttua syksyllä 1981 koko Suomi valmistautui hänen seuraajansa valintaan. Myös keskustapuolueessa kävi kova kuhina. Johannes Virolainen haki hyvitystä vuoden takaiselle tappiolleen: ”Poliittiseksi broileriksi” tituleerattu Paavo Väyrynen oli vain 33-vuotiaana kampittanut (vasta uudelleen avioituneen) Virolaisen kepun puheenjohtajavaalissa. Yleisesti keskustalaisten arveltiin vaalissa paheksuneen Virolaisen ”moniavioisuutta”. Puhuttiin jopa Jumalan kostosta Virolaiselle.
Marraskuussa 1981 keskustapuolueen presidenttiehdokasesivaalissa Virolaisen vastaehdokkaana oli Ahti Karjalainen, jota Neuvostoliiton valtalehti Pravda asettui tukemaan hänen nimeään kuitenkaan suoranaisesti mainitsematta. Kari Suomalainen oivalsi tilanteen koomisuuden ja piirsi kepulaiset kokoontumaan Pravda kädessä – lukuun ottamatta voiton saavuttanutta Virolaista, joka tyytyi Suomenmaan tietoihin. Hesarin ja tämän pilakuvan ilmestyttyä moni matkailija tahtoi viedä sen mukanaan Neuvostoliittoon, minkä tulliviranomaiset estivät saamiensa ohjeiden mukaisesti. Koko Pravda-kohu kääntyi näin lopulta Karjalaista vastaan, kun Virolainen seuraavana päivänä voitti Karjalaisen esivaalitaistelussa. Varsinaisissa presidentinvaaleissa keväällä 1982 Virolainen sijoittui kolmanneksi Mauno Koiviston ja Harri Holkerin jälkeen.
Karjalaisen tankeroenglantia SALT-neuvotteluissa
* 6.11. 1969
Suomalaiset onnistuivat saamaan Helsinkiin tärkeät SALT-neuvottelut syksyllä 1969. Niissä suurvallat tunnustelivat mahdollisuutta vähentää strategisia aseita ja näin liennyttää kylmää sotaa. Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen vaihtaa pilakuvassa kuulumisia neuvotteluihin saapuneiden Neuvostoliiton Semjonovin ja USA:n Smithin kanssa. Hänen englantinsa on ”tankeromaista” ja kankeaa – vieraat eivät tiedä sen olevan englantia laisinkaan… Karjalaista koskeva huumori sai tanakkaa kaikupohjaa tästä henkilökohtaisesta ominaisuudesta. Varsinaisesti karjalaisvitsit puhkesivat kukkaan 1970-luvulla.
Muuten, Neuvostoliitto oli Tšekkoslovakian kriisistä 1968 lähtien itsepintaisesti kieltäytynyt ottamasta yhteisiin kommunikeateksteihin mainintaa Suomen puolueettomuuspolitiikasta. Siksikin SALT:in ensimmäisen vaiheen pitäminen Suomessa oli meille hyvin tärkeää!
Teksti: Pekka Tuomikoski
Pilakuvien C Kari Suomalaisen perikunta
