Kesämökkeilijöiden kaksoiskuntalaisuus veisi verotuloja Uudeltamaalta

Mikäli kesämökkeilijät maksaisivat kaksoiskuntalaisina osan kunnallisveroistaan mökkipaikkakunnalleen, hyötyisivät eniten Itä- ja Keski-Suomen, Lapin sekä Hämeen seudun maakunnat. Uusimaa jäisi muutoksessa tappiolle ja Länsi-Suomessa vaikutukset jäisivät vähäisiksi.

Tiedot ilmenevät Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa tehdystä raporista.

Raportissa arvioidaan, miten kunnallisverotulojen jakautuminen muuttuisi maakuntatasolle, mikäli kesämökkeilijät maksaisivat kaksoiskuntalaisina osan kunnallisveroistaan mökkipaikkakunnalle.

– Kesämökkeilijöiden kaksoiskuntalaisuuden hyödyt painottuisivat tehtyjen laskelmien perusteella Itä- ja Keski-Suomeen, Lappiin sekä Hämeen seudulle. Uudistus tasaisi hieman maakuntien välisiä tuloja helpottaen julkisten menojen rahoittamista osassa maakunnista, kertoo raportin tehnyt tutkimusharjoittelija Kimmo Niinimäki tiedotteessa.

Kunnallisverotulot lisääntyisivät Keski-Suomessa arviolta 10–30 miljoonaa euroa vuodessa, Etelä-Savossa jopa 30–70 miljoonaa euroa. Uusimaa jäisi ainoana maakuntana merkittävästi tappiolle, arviolta 100–250 miljoonaa euroa.

Kunnallisverotulovirtoja arvioitiin perustuen Tilastokeskuksen maakuntatason arvioihin kesämökkeilijöiden määristä sekä arvioihin keskimääräisistä maksetuista kunnallisveroista ja mökillä vietettävästä ajasta. Kunnallisveroasteen oletettiin määräytyvän kotipaikkakunnan mukaan.

Kunkin maakunnan ulkopuolelta tulevien kesämökkeilijöiden nykyisiä talousvaikutuksia arvioitiin maksettujen kiinteistöverojen ja Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2016 Mökkibarometrin työllisyyslaskelmien perusteella. Hyödyt jakautuvat maantieteellisesti pitkälti samalla tavalla kuin ne jakautuisivat kaksoiskuntalaisuuden tapauksessa. Myös maakunnan sisäiset kesämökkeilijät hyödyttävät maakunnan taloutta esimerkiksi siinä tapauksessa, jos mökkeily on vaihtoehto ulkomaanmatkailulle.

– Kesämökkeilyyn liittyvän kulutuksen kasvu voisi luoda uusia työpaikkoja maakuntiin. Mökkeilyn suosion lisääntyminen edellyttää kuitenkin palveluista ja infrastruktuurista huolehtimista, esimerkiksi kiinteiden tietoliikenneyhteyksien lisäämistä, professori Pekka Neittaanmäki pohtii.