Keravan taidemuseon näyttely vie siluettien maailmaan

Keravan taidemuseossa on auennut 7. syyskuuta Siluetteja ja varjokuvia -näyttely, joka johdattaa varjojen ja paperileikkausten mustavalkoiseen maailmaan.

Keravan taidemuseo on vuosien varrella esitellyt erilaisia taiteen marginaalista nousevia tekemisen tapoja. Siluetteja ja varjokuvia on kunnianosoitus siluettien leikkaajille, jotka pystyvät vangitsemaan mallinsa piirteet muutamalla saksen napsahduksella.

Siluettitaiteen pioneereista Keravan näyttelyssä ovat mukana varjoanimaatioistaan tunnettu saksalainen Lotte Reiniger (1899−1981) ja suomalaisen siluettitaiteen isänä pidetty kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879−1949).

Näyttelyn ytimen muodostavat nykytaiteen teokset, joista suurin osa on tehty tätä näyttelyä varten. Taiteilijat maalaavat, nitovat, tekevät installaatioita tai käyttävät siluettileikkaustekniikkaa oman ilmaisunsa välineenä. Yhdysvaltalainen Randal Thurston oli saapunut rakentamaan teostaan jo kaksi viikkoa ennen avajaisia. Hän leikkaa installaationsa osat perinteisellä, hahmon ääriviivaa korostavalla tekniikalla.

Saksalaiset Andreas Kocks ja Heike Weber kerrostavat paperileikkauksensa lähes kolmiulotteisiksi reliefeiksi. Thurstonin, Ulla Jokisalon ja Johanna Ilvessalon teokset kuljettavat ajatukset kohti minän ja muistin todellisuutta.

Katri Kuparisen ja Saara Ekströmin & Tom Vinkin teoksissa kohtaamme ihmisen toiminnan raadollisen puolen. Ilmastonmuutos ja lajien katoaminen ovat meidän oman toimintamme seurauksia.

Psykologi Carl Gustav Jung puhuu varjon arkkityypistä, minuuden pimeistä puolista, joita on kiusaus projisoida muihin ihmisiin − tai kokonaisiin kansanryhmiin. Etelä-Afrikassa rotuerottelun ajan kokenut Kentridge ja haitilaista verenperintöä kantava Sasha Huber tarttuvat tähän varjon poliittiseen puoleen. He puhuvat varjosta, joka tekee sorron mahdolliseksi.

Pääosa kuva-aineistosta on kotimaista tekoa, mutta mukaan mahtuu myös muutama ulkomailta hankittu työ. Vain vähän ennen näyttelyn avautumista näyttelyyn saatiin vielä 13-vuotiaan Axel Gallénin (1865−1931) sukulaisistaan leikkaamia siluetteja, jotka pääsevät nyt ensimmäistä kertaa julkisesti esille.

JAA