Koronaviruksen joukkoaltistumiset työllistävät tällä hetkellä terveydenhuoltoa laajasti. Altistumisten määrät vähenevät, jos ihmiset välttävät joukkotapaamisia. Koronavirus- ja flunssatartuntojen määrät vähenevät, kun ihmiset pysyvät pientenkin flunssaoireiden kanssa kotona.
Terveydenhuollon rajallista kapasiteettia kuormittaa tällä hetkellä kaksi asiaa: koronavirusnäytteenotto ja tartunnanjäljitys. Ei ole luonnon laki, että tämä on tilanne. Ihmiset voivat käyttäytymisellään vaikuttaa tilanteeseen. Jos ihmiset eivät osallistu joukkotapaamisiin, tartunnanjäljittäjien työ vähenee merkittävästi, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi HUSista.
Mäkijärvi vetoaa erityisesti nuoriin. Uutiset altistumisista opiskelijatapahtumissa ovat todella huolestuttavia. Nuoret eivät ehkä hahmota, miten iso vaikutus näillä on terveydenhuoltoon.
Mäkijärvi toteaa myös, että useiden todettujen tartuntojen osalta on käynyt ilmi, että tartunnan saaneet ovat liikkuneet muiden ihmisten parissa ennen tai jälkeen testiin hakeutumisen välittämättä siitä, että heillä on ollut oireita. Vaikka flunssaoireisella henkilöllä ei olisi koronavirustartuntaa, hän voi tartuttaa jotain muuta virusta ja siten aiheuttaa ruuhkaa koronavirustestaukseen, jatkaa Mäkijärvi.
Olemme HUSissa todella huolissamme kertyneestä hoitovelasta ja on tärkeää, että koronavirusepidemian hoitoon tarvittavat resurssit eivät syö liikaa resursseja muiden potilaiden hoidosta. Vetoamme väestöön, että kaikki tekisivät oman osuutensa epidemian hallinnassa pitämisessä, koska koulutettujen terveydenhuollon ammattilaisten määrä on rajallinen, vetoaa Mäkijärvi.
