Helsingin korkein täyttömäki saa asemakaavan

Malminkartanossa sijaitseva Helsingin korkein maankohta, kun mukaan lasketaan keinotekoiset täyttömäet, on saamassa historiansa ensimmäisen asemakaavan.

Merenpinnasta noin 91 metrin korkeuteen nousevalle Malminkartanonhuipulle ja sen lähiympäristöön laaditaan asemakaava ensimmäistä kertaa. Samalla kaupunki tarkistaa vähäisesti reunustavan viheralueen nykyistä asemakaavaa.

Suunnittelualueesta suurin osa on asemakaavoittamatonta aluetta.

Malminkartanonhuippu eli Malminkartanon täyttömäki syntyi vähitellen 1970-1990-luvuilla pääkaupunkiseudun erilaisten rakennushankkeiden ylijäämämassoista. Sittemmin alue on maisemoitu ja otettu yleiseen virkistyskäyttöön.

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Malminkartanon täyttömäen aluetta ja sitä reunustavia viheralueita. Mäen huipulla on näköalatasanne ja sinne kulkevat suositut kuntoiluportaat.

Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa ja vahvistaa alueen virkistyskäyttöä siihen liittyvine palveluineen myös tulevaisuudessa.

Alueella havaitut arvokkaat luontokohteet huomioidaan alueen virkistyskäytön kehittämisessä ja niille annetaan tarvittaessa luonnonhoidon suunnittelua ohjaavat kaavamääräykset, kerrotaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Suunnittelualueen pohjoisosassa yleiskaavassa esitetyt varaukset ja rajaukset asuinrakentamiselle ja liikennejärjestelyille selvitetään kaavoituksen aikana.

Helsingin kaupunki on myös suunnitellut perusparantavansa Malminkartanonhuipun nykyiset kuntoportaat.

JAA