Halloween juhlaa vietetään perinteisesti pyhäinpäivän aattona, lokakuun viimeisenä päivänä 31.10. Nimi Halloween on lyhennys englannin sanoista ”All Hallows Eve” eli pyhäinpäivän aatto, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Käytännön syistä meillä monissa kodeissa vietetään kurpitsajuhlaa jo lokakuun viimeisenä viikonvaihteena.
Suomessa Halloween etsii vielä muotoaan, vaikka se on saanut paljon vaikutteita lokakuun viimeisenä päivänä vietettävästä amerikkalaismallistaan. Juhlanvietto näkyy samoihin aikoihin myös suomalaisittain erilaisina sadonkorjuuherkkuina, kurpitsoina ja haamuina, mutta myös hautausmaiden kynttilämerinä hillitymmin vietettävänä Pyhäinpäivänä.
Oma juhlaruoka suomalaisesta Halloweenista on tähän asti puuttunut. Suomalaisen Halloween-ruoan nimeäminen on vaikeaa, sillä kysyttäessä harva osaa edes nimetä yhtään juhlaan sopivaa ruokaa. Kurpitsapiirikka on erityisesti naisten suosikki. Miehet kallistuvat suomalaisille niin tuttuihin nakkeihin ja lihapulliin. Nuorten suosikkeja ovat kurpitsapiirakan ja lihapullien lisäksi kurpitsakeitto.
Sinivalkoinen jalanjälki -kyselyyn vastanneista lähes viidenneksen (17 %) mielestä kurpitsapiirakka sopii suomalaiseen Halloweenin viettoon. Kannatusta sai myös kurpitsakeitto sekä muista juhlapyhistämme tutut lihapullat, nakit ja erilaiset liharuoat.
– Kurpitsojen käyttö on viime vuonna lisääntynyt ja vuosi vuodelta myös kotimaisia kurpitsoja on enemmän saatavilla. Kautta pyritään pidentämään aina Halloweeniin asti. Kurpitsat ovat sesonkiruokaa ja erityisesti syksyisin niitä on hyvin saatavilla ja ne ovat parhaimmillaan. Myös haamunaamoin koristeltuja suomalaisia kurpitsoita on saatavilla perinteisen säilöntäkurpitsan lisäksi ja erikoisempiakin lajikkeita tulee myyntiin, kertoo Keskon hedelmien ja vihannesten ostojohtaja Kenneth Forsman K-kauppojen kurpitsavalikoimista.
Mikä ruoka sopii suomalaiseen Halloweenin viettoon?
1) kurpitsapiirakka 17%
2) lihapullat 16%
3) nakit 14%
4) kurpitsakeitto 13%
5) lihapata 12%
6) lihapaisti 10%
7) joku muu 5%
Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin kesäkuussa 2016 ja siihen vastasi 1033 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.