[category kolumnit] Helsinkikin joutuu tasapainoilemaan tulojen ja menojen kanssa

    Ensi vuoden budjetti on valtuustossa näinä päivinä. 444-sivuisen tiiliskiven sisältämää tietoa on lähes mahdoton sulattaa tai ymmärtää oleellisinta. Tavoitteet, mittarit ja suoritteet hyppivät taulukoissa.
    Keskeinen termi on ylitysoikeus. Se tarkoittaa sitä, kuinka paljon kunkin toimialan menot saavat ylittää tulot. Esimerkiksi kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan omia tuloja – lipputuloja, käyttömaksuja – tulee vain ripaus. Toki tehtävänä onkin tuottaa palveluja kaupunkilaisille eikä tehdä voittoa.
    Helsinki joutuukin tasapainoilemaan tulojen ja menojen kanssa kuten kaikki kaupungit ja kunnat. Tuloja haalitaan eri paikoista kun kaupungin oma veronkanto, kunta-, yhteisö- ja kiinteistöverot riittävät vain pesämunaksi kulloisenkin vuoden menoihin. Oma valtuustoryhmäni on pitänyt kiinni siitä ettei näitä veroja lähdetä nostamaan.
    Sen sijaan turvaamme samaan mihin Suomen valtio: lainaamiseen. Tiiliskiven sivulla 63 valtuutetaan Helsingin rahoitusjohtaja ottamaan vuonna 2023 ulkomaisia tai kotimaisia lainoja 800 miljoonalla.
    Energiakustannukset ovat nousseet raketin lailla. Ne kirpaisevat erityisesti kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialaa, kun liikuntapaikat tarvitsevat energiaa veden tai tilojen lämmittämiseen tai jäiden jäädyttämiseen. Helsingin Energialta tuloutetaankin kaupungille lisää osinkoja, ja käyttämättä jääneitä koronarahoja siirretään energiakustannusten kattamiseen.
    Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnassa toimme syyskuussa esiin lisävarojen tarpeen, jotta voidaan pitää kiinni strategiassa sovituista tehtävistä. Energiakulujen nousun kattamisen lisäksi saatiin lisäresursseja liikuntapaikkojen kunnossapitoon sekä kirjastoille ja kulttuurille. Kokoomusryhmämme esitti Oulunkylän tekojääradan aikaistamista, mikä nyt on suunnitelmassa investointina 2024 usean muun pyytämämme aikaistamisen kanssa.
    Myös kasvatuksen ja koulutuksen toimiala saa lisämäärärahoja, jotta aiemmin uhanneet sopeutustoimet vältetään. Lisärahoituksella panostetaan henkilöstön saatavuuteen varhaiskasvatuksessa ja aikaistetaan koulujen peruskorjauksia.
    Myös kaupungin henkilöstön etuihin ja palkkakehitysohjelmaan suunnataan lisävaroja. Palkanmaksun kaaosta ei vieläkään ole selätetty. Niin kauan kuin työntekijät eivät voi luottaa palkan tulevan sovitusti tilille palkanmaksupäivänä eivät kaupungin virkamiehistö tai luottamushenkilöt voi todellakaan olla tyytyväisiä.
    Nina Suomalainen on paloheinäläinen kaupunginvaltuutettu ja kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan varapuheenjohtaja.

    JÄTÄ VASTAUS

    Kirjoita kommenttisi!
    Kirjoita nimesi tähän

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.