Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola esittää asevelvollisuuslain muuttamista koskemaan myös naisia.
– Esitän, että lakiin lisätään naisia koskeva velvollisuus osallistua kutsuntoihin ja siellä tapahtuvaan palveluskelpoisuuden tarkastukseen. Jälkimmäisen läpäisevät voisivat vapaasti päättää, hakeutuvatko naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen vai eivät.
Reserviläisliiton varapuheenjohtajan mukaan naispuolinen väestönosa saisi kutsunnoissa enemmän tietoa Puolustusvoimista ja puolustusjärjestelmästämme, mikä kasvattaisi naisten maanpuolustustahtoa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan viime marraskuussa tekemän kansalaistutkimuksen mukaan naisista 70 prosenttia puolustaisi Suomea sotilaallisesti kaikissa tilanteissa, kun miehistä tätä kannattaa 82 prosenttia.
– Uskallan väittää, että naisten puolustustahtovaje johtuu ensisijaisesti puutteellisista tiedoista. Naisilla ei ole riittäviä tietoja Puolustusvoimista ja puolustusjärjestelmästämme. Suurin osa naisista ei ole riittävän tietoinen siitä, että Suomella on monesta muusta Euroopan maasta poiketen edelleen itsenäinen ja uskottava kyky puolustaa koko valtakunnan aluetta.
Uudistuksen hyvinä puolina varapuheenjohtaja Hakola näki myös sen, että Puolustusvoimat saisi vuosittain palvelukseensa enemmän naisia, ja käytäntö on osoittanut asepalvelukseen hakeutuvien naisten olevan myös poikkeuksellisen motivoituneita ja osaavia.
– Muutama sata naista palveluksen vuosittain suorittaakin ja 2/3 tästä joukosta saa tänä aikana johtamiskoulutuksen joko aliupseerikouluissa tai reserviupseerikouluissa. Tämä kertoo hyvin palvelukseen hakeutuvien naisten korkeasta palvelusmotivaatiosta ja osaamisesta.
Savonlinnassa puhunut Hakola alleviivasi myös Suomen vahvaa puolustusta. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 230.000 henkeä, minkä lisäksi sijoittamatonta reserviä on yli 750.000 henkeä. Reserviläisiä sodan ajan joukoista on yli 95 prosenttia.
– Kuten Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö pari viikkoa sitten Santahaminassa muistutti, Suomessa on tarvittaessa enemmän palvelukseen kutsuttavia reserviläisiä kuin Saksalla, jossa on asukkaita 16 kertaa enemmän kuin Suomessa.
Reserviläisliitto
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö on vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto ry, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja yli 342 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on noin 37 000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista koulutusta sekä erilaista onnettomuustilannekoulutusta. Yli 40 prosenttia MPK:n vapaaehtoiskouluttajista on Reserviläisliiton jäseniä. Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
