Korjausvelka painaa – siis väistetään
1970-luvun asuinkerrostaloissa linjasaneeraus on kuuma teema. Työpaikoilla ja kouluissa sisäilmaongelmat vaivaavat ja paikat rapistuvat, joten rakennuksia korjataan kovaa vauhtia siellä, missä niitä ei pureta kokonaan pois. Väistötiloja tarvitaan, sillä työt on tehtävä remontista huolimatta.
Kaupunkiin pieniin koppeihin
Kaupunkeihin muuttavat sekä nuoret että iäkkäät työn ja palveluiden perässä. Pienet ruokakunnat haluavat pieniä asuntoja. Kaupungit alkavat näyttää entistä enemmän kaupungeilta, kun vanhoja asuinalueita rakennetaan entistä tiiviimmiksi lisä- ja täydennysrakentamisella.
Yhteisen pöydän ääreen
Erityisesti isoja rakennushankkeita kuten sairaaloita (joilla on meneillään rakentamisbuumi) tehdään alliansseina, joissa tilaaja, suunnittelijat, pää- ja aliurakoitsijat luovat hankkeen yhdessä, istuvat saman pöydän ääressä ja jakavat riskit ja hyödyt. Suunnittelu- ja työmaavaihe vaativat osapuolilta enemmän, mutta riitely ja kalliit lisätyöt vähenevät. Myös elinkaarimallia käytetään erityisesti suurissa julkisissa hankkeissa: pääurakoitsija kantaa vastuun paitsi rakentamisesta myös rakennuksen huollosta vaikkapa neljännesvuosisadan. Tulee tehdyksi parempaa, kun itse joutuu työnsä jälkiä korjaamaan.
Osaajat viedään käsistä
Rakentaminen käy kuumana, joten osaajia viedään. Rakennusalan yritykset etsivät hyviä urakkalaskijoita otsalampun kanssa, pätevät rakennusmestarit ovat kysyttyjä ja opiskelijoita rekrytoidaan työmaille jo kesken opintojen.
Rakentamisen laatu
Puhuttaa tänäkin vuonna. Rakentajilla on teknistä osaamista ja prosessi hallitaan, mutta työmailla on kiirettä. Kun ala elää korkeasuhdannetta, jokaiselle vaativalle työmaalle ei riitä kokeneita suunnittelijoita, urakkalaskijoita ja käytännön rakentajia, ja virheitä sattuu. Asiakkaiden kohtaamisessakin on parantamista. Asiakas maksaa uudesta asunnostaan satojatuhansia euroja ja odottaa, että viat korjataan ripeästi, vaikka urakoitsijan näkökulmasta ne ovat harmittomia pikkuasioita.
Uusia digitaalisia palveluja ja sovelluksia
Työmailla olosuhdeseuranta sujuu anturein, jotka raportoivat lämpötilaa tai vaikkapa betonin kuivumista suoraan pilvipalveluun, josta mittaustuloksia voi lukea eri päätelaitteilla ja siirtää taulukkolaskentaohjelmaan. Työvaiheita voidaan raportoida kännykkäsovelluksella, ja tieto työntekijöiden ja esimiehen välillä kulkee reaaliajassa. Myös infrarakentamisessa kokeillaan uutta: Tunturi-Lappiin tehdään valtatielle 21 pätkä älykästä tietä testaamaan automaattista liikennettä. Myös asuntoihin asennetaan älypalveluita, jotka helpottavat lämmityksen tai vaikka ilmanvaihdon säätämistä.
Kestävän kehityksen mukaan mennään
Rakentamiselta vaaditaan kestävän kehityksen huomioon ottamista, energiatehokkuutta ja kierrätystä. Rakennuksista tehdään tiiviimpiä ja paremmin eristettyjä. Kestävän kehityksen trendit vaikuttavat myös liikenteeseen: julkista liikennettä sekä sähköautoja käytetään enemmän, mikä vaikuttaa kaavoitukseen ja infrarakentamiseen. Sähköautot taas tarvitsevat latauspisteitä.
Lean on muotia
Autoteollisuudesta muille toimialoille levinnyt Lean-ajattelu on muotia rakennusalalla. Nyt pyritään hakemaan säästöjä välttämällä odottelua ja hukkaa, jota syntyy tarpeettomista kuljetuksista ja materiaalien siirroista, turhista liikkeistä, virheistä ja ylisuurista varastoista. Kaikki mikä ei tuota asiakkaalle lisäarvoa on hukkaa ja siis vältettävää.
Päätä särkee, ovatko syynä materiaalipäästöt?
Sisäilmaongelma voi johtua rakennusmateriaalien, pinnoitteiden tai jopa irtaimiston tuottamista päästöistä, joita huonosti hallittu rakentamisen tai käytön aikainen kosteus voimistaa. VOC-yhdisteet eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat yksi sisäilmaongelmien lähde, ja niihin on herätty työmailla ja suunnittelussa. Osa hajunlähteistä kapseloidaan ja tuuletusta lisätään. Joskus pinnoitteet kuten muovimatot on poistettava mattojyrsimellä.
