Haitallisia vieraspetoja pyydetään myös Uudenmaan urbaanissa sykkeessä, asutuksen lähellä. Tavoitteena on turvata lintujen pesintä.
Suomen Riistakeskuksen mukaan Uudenmaan 10 arvokkaalla lintuvedellä on saatu supikoira- ja minkkikantoja on saatu selvästi laskemaan Uudenmaan kymmenellä arvokkaalla lintuvesialueella.
Näkyviä tuloksia odotetaan vuoden 2023 aikana.
Erityisesti maalis-huhtikuussa vieraspetopyyntiin panostetaan kaikkein voimakkaimmin, mikä tarkoittaa öisiä laukauksia, metsästyskoirien haukuntaa sekä haaskoja ja loukkuja myös asutusten lähellä.
Vuoden 2022 aikana Helmi-vieraspetohankkeessa saatiin poistettua yhteensä noin 1000 supikoiraa ja lähes 100 minkkiä Uudenmaan arvokkailta lintuvesiltä; muun muassa Espoon Laajalahdelta ja Matalajärveltä sekä Kirkkonummen Norra Fladetilta.
Tavoitteena on onnistua leikkaamaan lintuvesien vieraspetokantoja etenkin keväisin, jotta vieraspedot eivät vaikeuttaisi alkavaa linnuston lisääntymiskautta.
– Kevätpyyntiin on syytä panostaa, jotta saisimme vieraspetokannat pidettyä pysyvästi alhaalla. Kun tehopyynti onnistuu hyvin, alussa saalismäärät ovat hurjat. Pidemmän päälle pyydettävän oletetaan vähenevän. Kun lisääntyvät yksilöt poistetaan jo keväällä ennen pentueiden syntymistä, ei nuoria omilleen vaeltaneita yksilöitä tarvitse enää myöhemmin suurella vaivalla erikseen etsiä, kertoo hankesuunnittelija Jyri Mononen Suomen riistakeskuksen tiedotteessa.
Oman haasteensa antavat Uudenmaan urbaanit hoitokohteet, joissa aktiivipyyntien suunnittelu tulee tehdä hyvin huolellisesti.
Liikennettä on muuta maata enemmän ja pyyntialueet ovat pirstaleisia niin maankäytöltään kuin -omistuksiltaan.
Uudenmaan supikoirakanta on vahva, mutta parhaimmillaan vieraspetokannat eivät enää pääse lisääntymään ja täyttämään jo tyhjennettyjä reviirejä.
– Pyyntialueet on rajattu tarkoin, jotta voimme panostaa alueiden hyvään laatuun eli pitämään ne mahdollisimman tyhjinä vieraspedoista. Alueita laajennetaan vasta sitten, kun linnuston kannalta keskisimmät alueet on saatu ensin hyvin hallintaan, Mononen kertoo.
Ei tiedetä, kuinka nopeasti linnusto reagoi vieraspetojen tehopyyntiin. Mononen pitää täysin mahdollisena, että joillain kohteilla vieraspetokantojen leikkautuminen houkuttelee kohteille aiempaa enemmän pesintää yrittäviä vesi- ja kahlaajalintuja jo tulevana keväänä. Jotta lintupoikueet saisivat mahdollisuuden kehittyä lentokykyisiksi asti, on erittäin tärkeää onnistua hävittämään myös villiminkit.
Pyyntityön takana ovat hankkeen paikalliset pyyntijohtajat, sopimuspyytäjät ja muut talkoolaiset.
Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteinen Helmi-vieraspetohanke on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, jossa vahvistetaan Suomen luonnon monimuotoisuutta. Ammattimaisesti koordinoidun pyyntityön tavoitteena on turvata erityisesti taantuneita vesilintukantoja. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa pyyntiä 2,5 miljoonalla ja ympäristöministeriö 1,8 miljoonalla eurolla.
