Onnistumiset motivoivat lastensuojelutyössä – Espoossa seurataan työmäärää ja kehitetään palvelua

Lastensuojelutyössä motivoi lapsen puolella oleminen.

Espoossa on selvitetty lastensuojelun työntekijöiden kokemuksia lastensuojelun työolosuhteista, johtamisesta ja resursseista. Onnistumiset työssä motivoivat ja esimiestyötä pidetään hyvänä, mutta työ- ja asiakasmäärät ovat monen mielestä liian suuria.

Lastensuojelutyössä motivoi lapsen puolella oleminen – arjen ihmeitä tapahtuu joka päivä

Suurin osa kyselyyn vastanneista työntekijöistä kokee työnsä sujuvan vähintään kohtalaisesti. Työ- ja asiakasmäärät koetaan kuitenkin liian suuriksi. Myös työntekijöiden vaihtuvuuden sekä työsuoritteiden tilastoinnin koetaan heikentävän työn sujumista. Esimiestyö koetaan hyväksi: esimiehet ovat ammattitaitoisia sekä tukevat ja kannustavat työntekijöitä. Myös onnistumiset asiakastyössä auttavat jaksamaan. Voimaa tuo mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti omalla ammattitaidolla espoolaisten lasten, nuorten ja perheiden elämään.

– Sosiaalityöntekijöiden tilanne on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua. Lastensuojelun tarve on yhteiskunnan ilmapuntari.  Se voidaan selättää lapsiperhetoimijoiden välisellä yhteistyöllä, ei yksin lastensuojelun sisällä. Espoon lapsiperhepalveluita kehitetään valtakunnallisen Lasten ja perheiden muutosohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kehittämisen etenemistä seurataan yhdessä sovituilla mittareilla, sanoo Espoon kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Mari Ahlström.

– Ihmisten ongelmat ovat monimutkaistuneet, mikä on lisännyt lastensuojelutyön vaativuutta ja työn kuormittavuutta. Jatkuva toimintaympäristön muutos vaatii sekä työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä että johtamisen, tiimipohjaisen työn ja moniammatillisen verkostotyön vahvistamista. Toisaalta lastensuojelutyö on erittäin palkitsevaa, pieniä arjen ihmeitä tapahtuu joka päivä. Tämä asia jää usein huolien varjoon, toteaa Espoon kaupungin lapsiperheiden sosiaalipalveluiden päällikkö Kati Villgren.

Verkosto- ja viranomaisyhteistyötä kehitetään

Kyselyyn vastanneet työntekijät tuovat esille, että yhteistyökumppanit ja viranomaiset ovat kiireisiä ja heitä on haastavaa tavoittaa. Onnistunut lastensuojelutyö edellyttää toimivaa verkostoyhteistyötä kaikkien lapsen ja perheen kanssa asioivien tahojen kanssa. Lapsen ja perheen asioita hoidetaan usein lastensuojelun lisäksi esimerkiksi neuvolassa, päiväkodissa, koulussa ja perusterveydenhuollossa.

– Espoossa on otettu tänä vuonna käyttöön verkostotyötä helpottava lomake, joka kokoaa yhteen perhettä koskevat eri toimijoiden kanssa sovitut tehtävät. Tämä selkeyttää perheelle ja kaikille heidän ympärillään työskenteleville, mikä kunkin tehtävä on. Sovitut asiat voivat olla hyvinkin konkreettisia, kuten kuka auttaa lasta tai nuorta läksyissä tai vie harrastuksiin, Villgren kertoo.

Matalan kynnyksen palvelut lähellä lasten ja perheiden arkea

Espoossa tarjotaan aktiivisesti matalan kynnyksen palveluita lapsiperheille.  Perheiden käytössä on esimerkiksi Pyydä apua -nettinappi, jonka kautta perheet voivat itse ottaa verkossa yhteyttä lapsiperheiden perhetyöhön. Perhetyössä tarjotaan tukea arjen keskelle sekä neuvoja vanhemmuuteen, perhe-elämään tai lapsiin liittyen. Perhetyöntekijät soittavat asiakkaalle takaisin 1–3 arkipäivän kuluessa.

– Kartoitamme asiakkaan kokonaistilannetta ja autamme oikean palvelun piiriin. Tulevaisuudessa palveluita on vietävä aiempaa enemmän sinne, missä lapset ja nuoret arkeaan viettävät eli koteihin, neuvoloihin, päiväkoteihin, kouluihin ja harrastustoimintaan, Ahlström jatkaa.

Työntekijöiden näkemystä selvitettiin kyselyllä, joka toimitettiin sekä työsuhteessa oleville, että työsuhteensa viimeisen kahden vuoden aikana päättäneille. Kyselyyn vastasi 43 työsuhteessa olevaa henkilöä.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.