Yhtälö ei ole ollenkaan mahdoton, kunhan laittaa kiinteistönvälittäjänsä oikeasti töihin. Luovat ja ennakkoluulottomat ratkaisut odottavat löytäjäänsä.
Tällä hetkellä eräs espoolainen ilmiö on vanhenevien ihmisten suuret omakotitalot, joista ei luovuta, vaikka tarvetta olisi.
– Tyypillinen tilanne on sellainen, että 60+ pariskunta asustaa edelleen ruuhkavuosinaan hankkimassaan kodissa, jossa on kasvatettu lapset ja kartutettu paljon muistoja.
– Kodista ei luovuta, sillä muun muassa suuren talon muuttorumba ei houkuta. Vuodet kuluvat, talon kunto heikkenee. Joskus päädytään käyttämään vain muutamaa huonetta, tietää, Kati Helanto. Hän on kokenut kiinteistövälittä, ollut alalla 24 vuotta.
Hän lisää, että iso omakotitalo on myös status. Myyntiä jarruttavat monasti ennakkoluulot, vaikka tarvetta myyntiin olisi.
Pattitilanne
Lopulta voi tulla pattitilanne kun huomataan, että eläkeläisen rahat eivät riitä samaan elintasoon kuin työssä käydessä, vaikka olisikin säästöjä. Rahat hupenevat. Terveydenhoito yksityisellä maksaa. Pitäisi jäädä rahaa golf-harrastukseen ja matkusteluunkin. Tilanne hävettää, sitä ei haluta kertoa kiinteistönvälittäjälle, hyvä jos myönnetään edes itselle.
– Varsinkin jos rahat ovat kiinni seinissä ja käyttövarat vähissä, niin varsinkin silloin omakotitalosta luopuminen on ehdottoman järkevää. Ikääntyessä voimat ehtyvät, sekin on hyvä muistaa. Isossa talossa on paljon työtä. Talonpito vie paljon aikaa, vaivaa ja rahaa, muistuttaa Helanto.
Kun lopulta ollaan valmiita muuttamaan, halutaan helppo asunto. Helppous on monelle yhtä kuin uusi omistusasunto lähellä vanhaa kotia. Se ei välttämättä ole se paras vaihtoehto, muitakin vaihtoehtoja on.
Tarpeen kartoitus
Tietävätkö ihmiset millaisen kodin haluavat?
– Luulevat tietävänsä, mutta monasti lyhyenkin keskustelun aikana selviää, että tarpeet ovat kartoitettu mutu-periaatteella, ei oikeiden faktojen pohjalta, sanoo kiinteistönvälittäjä Helanto.
Usein asiakkaat tarvitsevat asunnonvaihdon tarpeenkartoituksessa ulkopuolista apua, joka näkee metsän puolta, kertoo faktat, eikä haksahda toisarvoisiin seikkoihin. Tarvitaan ihminen kertomaan mistä lähdetään konkreettisesti liikkeelle kodinvaihdossa. Halutaan kuulla erilaisista vaihtoehdoista, joita ei ole tullut itse ajatelleeksi.
– Entäpä jos muuttaisit vuokralle ja ostaisit monta sijoitusasuntoa, heittää Helanto esimerkiksi.
Hän kannustaa, että välittäjä on laitettava oikeasti töihin, palvelemaan kokonaisvaltaisesti asiakasta. Etsimään se paras vaihtoehto.
Juuri kokonaisuuden hahmottamisen takia Helanto haluaa tietää miksi ihminen etsii itselleen uuden kodin, koska siten pohjimmaiset motiivit ja tarpeet saadaan selville. Hän haluaa tietää, onko esimerkiksi tarvetta ylimääräiseen rahaan tai tarvitaanko lisää eläketurvaa.
Vuokralleko?
– Suurin vuokralla asumisen este ovat ennakkoluulot ja arvot. Ajatellaan, että vuokaralla asuminen on köyhän ihmisen pakkorako. Se ei ole ollenkaan niin. Nykyisin on tarjolla laadukkaita vuokra-asuntoja, joissa on pitkäaikainen asumisen turva. Vuokrakodin voi myös räätälöidä mieleisekseen. Eurooppalainen vuokra-asumisen malli rantautuu meillekin, mutta hitaasti.
Vuokra-asumisessa on paljon hyviä puolia. Se ei sido pääomaa. On vapaa lähtemään helposti koska haluaa, vaikka ulkomaille tai senioritaloon.
Onko laadukkaita vuokra-asuntoja tarjolla?
– Kyllä on. Bulevardin Kotimeklareilla on vuokra-asuntovälitystä. Etsimme yhdessä asiakkaalle mieluisan uuden kodin. Meillä on hyvä kontaktiverkosto ja suhteita muun muassa sijoittajiin, jotka ostavat kokonaisia taloja vuokramarkkinoille.
Muuttamisen riemut
Uuteen kotiin muuttamiseen liittyy paljon hoidettavia asioita kuten esimerkiksi ylimääräisten tavaroiden uudelleensijoitus, kodin sisustaminen, itse muuttaminen ja muuttosiivous.
Mitä tehdä ylimääräiselle tavaralla?
– Kun muutetaan vanhasta suuresta kodista pienempään, on luonnollista, että tavaraa on liikaa. Ne pitää vain läpikäydä eli miettiä mistä luovutaan, mikä pidetään. Rahanarvoiset tavarat kannattaa myydä ja muut kierrättää, selvittää Helanto.
Kati Helannon tärpit
Espoossa omakotitalosta saa keskimäärin 400 000 – 800 000 euroa. Sillä summalla riittää sijoitusvaihtoehtoja asuntomarkkinoilla.
– Rahalla saa monta pientä sijoitusyksiötä Kehä lll:n ulkopuolelta, missä on pk-seudun vuokrataso. Itse voi asustaa laadukkaasti ja tilavasti vuokralla ja rahaa jää kulutukseen aika mukavasti, tietää Helanto.
Entäs Vihti ja omistaminen
Jos on vankkumaton omistusasunnossa asuja, niin Vihti voisi olla varteenotettava vaihtoehto. Se on 45 minuutin bussimatkan päässä pääkaupunkiseudulta. Kunta on kaikin puoli kompakti kokonaisuus toimivine palveluineen.
Espoon omakotilasta saatavalla summalla saisi Vihdistä rivitalokolmion ja pari ravitalokaksiota. Sen lisäksi jäisi rahaa muihin sijoituksiin.
Helanto katsoo oitis läppäriltään ja kertoo, että myynnissä oleva rivitalokolmio maksaa 137 000 euroa, rivitalokaksion saa 125 000 eurolla. Kolme asunto tekisivät yhteensä 387 000 euroa.
Vuokratuotto kahdesta rivitalokaksiosta olisi noin 1 200 puhtaana käteen.
Kuvassa Kati Helanto
