Suomen ympäristökeskus selvitti ihmisten näkemyksiä maisemista ja niiden kehittämisestä kahdella kyselyllä vuodenvaihteessa 2022–2023.
Ensimmäinen oli suunnattu kaikille maisemista kiinnostuneille ja toinen maisema-alan asiantuntijoille ja muille maisemien parissa toimiville. Kummatkin kyselyt toteutettiin avoimina verkkokyselyinä.
Kyselyn tulokset julkistettiin huhtikuussa 2024.
Neljä viidestä kansalaisille suunnattuun kyselyyn vastanneista on melko tai erittäin tyytyväisiä arkimaisemiinsa.
Silti reilusti yli puolet haluaisi muuttaa niissä jotakin. Tyytyväisyys vaihtelee erityyppisissä arkimaisemissa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Nina Ahola tiedotteessa.
— Erittäin tyytyväisiä on selvästi eniten haja-asutusalueiden vastaajissa ja vähiten kerrostaloalueiden vastaajissa.
Tyytyväisyyttä omiin arkimaisemiin tuovat kaikilla alueilla erityisesti vesien, puistojen ja metsien läheisyys.
Ylipäätään luonnonläheisyys ja lähiluonnon helppo saavutettavuus mainitaan asioina, joista ei haluttaisi luopua.
Aholan mukaan miellyttävinä koetuilla maisemilla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin.
— Peräti 92 prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä ja 7 prosenttia melko samaa mieltä maisemien hyvinvointivaikutuksia käsittelevän väitteen kanssa.
Kerrostaloalueiden vastaajilla on eniten muutostoiveita. Heidän arkimaisemissaan tyytymättömyyttä aiheuttavat rakentamisen tapa ja määrä sekä liikenneratkaisut.
Maisemien keskeneräisyys, esimerkiksi työmaat, aiheuttavat usein pitkäaikaista epäviihtyisyyttä.
Sekä kerrostaloalueilla että kaupunkien pientaloalueilla toivotaan, että ympäristöön sopiva arkkitehtuuri ja luonto kietoutuvat kauniiksi maisemakokonaisuudeksi. Luonnon menettäminen kaupunkien tiivistämisen myötä huolestuttaa monia erityisesti suurten kaupunkien alueilla.
Kaikille tarkoitettuun kyselyyn vastasi 793 kansalaista eri puolilta Suomea.
Maisemakyselyjen tavoitteena on tukea Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja valtakunnallisen maisemapolitiikan kehittämistä. Kyselyjen toimeksiantajana ja rahoittajana oli ympäristöministeriö.
