Koulukeskus Monikko on noussut harjakorkeuteensa Espoon Leppävaarassa. Suojellun koulun peruskorjausta ja uudisrakennuksen rakentamista on toteutettu rinta rinnan modernisti vanhaa kunnioittaen. Koulukeskus tarjoaa tulevaisuudessa terveet, muuntojoustavat ja energiatehokkaat tilat lasten ja nuorten lisäksi kaikille kaupunkilaisille.
Harjakorkeudessaan olevasta Koulukeskus Monikosta tulee ensimmäinen kaksikielinen koulu Espoossa, kun koulukeskus yhdistää Veräjäpellon ja Leppävaaran suomenkieliset koulut sekä ruotsinkielisen Boställskolanin. Koulut pysyvät erillisenä, mutta käyttävät osittain samoja tiloja, esimerkiksi ruokalaa, liikuntasalia ja aineluokkia.
Ensi kesänä valmistuvassa Monikossa käy koulua ja on hoidossa yhteensä yli 1 300 lasta, sillä koulukeskuksessa on myös suomen- ja ruotsinkieliset päiväkodit. Monikon tilat ovat tulevaisuudessa laajemminkin espoolaisten käytössä.
Liikuntahalli, teknisentyön ja kuvaamataidon tilat ovat kuntalaisten käytössä iltaisin ja viikonloppuisin. Koulukeskuksen valmistuminen on alueellisesti merkittävä asia, ja leppävaaralaiset odottavatkin sitä jo kovasti. Onnistuimme sitouttamaan käyttäjät suunnitelmiin jo kehitysvaiheessa, minkä ansiosta toteutus sujui mutkattomasti. Kustannukset ovat pysyneet kurissa, ja olemme tismalleen aikataulussa, toteuttamisen hankepäällikkö Pertti Juntunen Espoon Tilapalveluista kertoo.
Koulukeskuksen uusiutuvilla energiaratkaisuilla edistetään Espoon hiilineutraaliustavoitetta.
Koulukeskuksen katolla on noin 750 neliömetriä aurinkosähköpaneelia ja pääasiallisena lämmityksenä on maalämpö. Käytössä on myös maaviilennys, joka ohjaa kesällä lämpöä takaisin maaperään. Ulkoseinien lämmöneristys on tavallista parempi, suunnittelupäällikkö Kimmo Martinsen Espoon Tilapalveluista kertoo.
Suunnittelussa huomio hyvässä sisäilmassa
Uuden koulukeskuksen tieltä on purettu Veräjäpellon, Veräjäkulman ja Leppävaaran laajennus- ja siirtokoulu lukuun ottamatta vuonna 1938 valmistunutta suojeltua koulun vanhinta osaa, joka on peruskorjattu osaksi Monikkoa.
Monikon suunnittelussa on panostettu monin eri tavoin sisäilmaan ja kosteudenhallintaan.
Uudisrakennuksen rinnalle jäävä, suojeltu koulurakennus edustaa oman aikakautensa historiaa ja on alueensa ensimmäisiä merkittäviä rakennuksia. Olemme peruskorjauksessa kunnioittaneet sen ajan henkeä, unohtamatta tilojen terveellisyyttä. Peruskorjauksen myötä sisäolosuhteet paranevat huomattavasti sisäilmaan on kiinnitetty erityistä huomiota myös uudisrakennuksessa, vastaava rakennesuunnittelija Jari-Tapio Aalto A-Insinööreistä kertoo.
Esimerkiksi elementtien vaakasaumat on nostettu ylöspäin kerroksen tasosta. Ikkunat on asennettu elementteihin jo elementtitehtaalla, jolloin julkisivu saadaan heti umpeen eikä sisään pääse kosteutta, Jari-Tapio Aalto kertoo.
Vanha ja uusi yhteen muuntojoustavasti
Suojeltu koulu tekee kunniaa historialle, mutta arkkitehtitoimisto Perkon suunnitteleman uudisrakennuksen julkisivu on osittain modernia puuta. Uudisrakennuksen runko on Sandwich-elementti uretaanieristeellä. Kantavina rakenteina ovat teräsbetoniseinillä jäykistetyt pilari-palkki-rungot.
Tunnemme vanhat rakentamistavat ja tuolloin käytössä olleet materiaalit, mutta vanhan ja uuden yhdistäminen vaati eritystä tarkkuutta. Rajapintojen ja erityisesti korkeuserojen yhteen liittäminen vaati paljon yksityiskohtaista suunnittelua. Uudisrakennuksen tilat on suunniteltu muuntojoustaviksi, jotta sisätilojen muutokset ovat tarvittaessa mahdollisia, Aalto sanoo.
Hanke käynnistyi kehitysvaiheella maaliskuussa 2018, ja koulukeskuksen rakentaminen lähti käyntiin maanrakennus- ja paalutustöillä maaliskuussa 2019. Uuden koulurakennuksen seinät alkoivat nousta syyskuun alussa ja sisävalmistustyöt päästiin aloittamaan alkuvuodesta 2020. Kokonaisuudessaan Leppävaaran uusi koulukeskus valmistuu toukokuussa 2021, ja oppilaat aloittavat koulunkäynnin uusissa tiloissa elokuussa 2021 uuden lukuvuoden käynnistyessä.
Tämänkaltaisissa hankkeissa on sekä etu että haaste, että osapuolia on useampia. Kaikki vastaan tulleet haasteet on ratkottu yhdessä saman pöydän ääressä. Monikko on hieno esimerkki siitä, miten peruskorjaamalla vanhoja tiloja ja yhdistämällä ne uudisrakennukseen saadaan moderni, energiatehokas, muuntojoustava ja toimiva oppimisympäristö, SRV:n suunnittelupäällikkö Robert Holmström sanoo.
Koulukeskus Monikko on noussut harjakorkeuteensa Espoon Leppävaarassa. Kuva SRV.
