Kauklahden Lasihytin alueelle saattaa tulla tuhansia uusia asukkaita.
Lasihytin alueen suunnittelussa on huomioitu Kauklahden asemanseudun monipuolinen kehittyminen ja Espoonjoen varren luontoarvojen säilyttäminen.
Tulevaisuudessa Lasihytin alueella asuu noin 4000 uutta asukasta.
Radan eteläpuolinen alue on pääosin teollisuusaluetta, jonka halki virtaa Espoonjoki.
– Espoonjokilaakso on merkittävä osa alueen kulttuuriperintöä. Joen ympäristö on nykyään pusikkoinen ja osin aidattu, mutta tulevaisuudessa jokiuoman ympärille rakentuu viihtyisää ja saavutettavaa tilaa kaupunkilaisille, kertoi Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen arkkitehti Sonja Sahlsten tiedotteessa.
Alue muuttuu tiiviiksi keskustamaiseksi alueeksi, jossa joen molemmin puolin on asumista, puistoalueita ja ulkoilureittejä sekä julkisia ja kaupallisia palveluja.
– Kauklahden vanhan keskustan ja uuden urbaanin rakentamisen yhteensovittaminen on ohjannut suunnittelua. Kylämäisiä piirteitä on korostettu esimerkiksi julkisivumateriaaleilla, sijoittamalla liiketiloja katutasoon ja suunnittelemalla erilaisia reittejä ja aukioita talojen väliin.
Kauklahden asema ympäristöineen radan pohjoispuolella on vanhaa kulttuuriympäristöä. Suunnittelussa on huomioitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden vanhojen rakennusten suojelu, ja esimerkiksi vanha asemarakennus ja tavaramakasiini suojellaan.
Kauklahden asukasmäärä on viime vuosina kasvanut ja Lasihytin alueen myötä kestävälle liikkumiselle on yhä enemmän tarvetta.
Radan eteläpuolelle on suunniteltu uusi joukkoliikenneterminaali, joka parantaa bussien ja junien vaihtoyhteyksiä. Terminaalin viereen on lisätty liityntäpysäköintipaikkoja.
Lisäksi junien pysähtymispaikan kohdalle on suunnitteilla uusi alikulku yhdistämään uutta Lasihytin aluetta, joukkoliikenneterminaalia, liityntäpysäköintiä ja pohjoispuolen Kauppamäkeä toisiinsa. Kaupunkiradan ulottaminen Kauklahteen sujuvoittaa tulevaisuudessa alueen asukkaiden liikkumista entisestään.
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Lasihytin asemakaavan muutosehdotuksen omalta osaltaan marraskuussa 2022, mutta lautakunta teki ehdotukseen muutoksia äänestyksen jälkeen.
Muutoksen mukaan kaupunkisuunnittelulautakunta toivoo, että alueen asuinrakennuksista riittävän suuri osa toteutetaan vapaarahoitteisena omistusasuntorakentamisena ja valtion korkotuetuissa kohteissa suositaan asumisoikeusrakentamista ja erityisryhmille, kuten opiskelijoille ja ikäihmisille suunnattua vuokratuotantoa.