Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu vuoden 2023 aikana. Metrojatke tuo Espooseen viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Tässä juttusarjassa esitellään jokaisen aseman ympäristö vuorollaan.
Matinkylästä metrolla Kivenlahden suuntaan lähdettäessä ensimmäisenä tullaan Finnooseen. Finnoon asemalla on Suomen pisimmät liukuportaat, jotka kuljettavat aikanaan matkustajat maan uumenista Meritien sisäänkäynnille. Liukuportaiden nostokorkeus on noin 34,5 metriä ja runkojen pituus noin 78 metriä.
Toinen sisäänkäynti on Finnoonsillan sisäänkäynti.
Kuten länsimetron ensimmäisen vaiheen asemilla, myös kakkosvaiheen asemilla on jokaisella oma tunnistettava ilmeensä ja taide on osa asemien arkkitehtuuria. Finnoon merellisyys näkyy myös aseman taiteessa. Finnoon asemalle tulee Leena Nion teos Haavekuvia. Teos muodostuu kahdesta eri kuvakerroksesta. Kuvissa on yksityiskohtia merenrantojen luonnosta.
Finnoota kaavoitetaan ja rakentaminen jatkuu 30-luvulle
Finnoon rakentamisen mahdollistamaa kaavatyötä on tehty jo pitkään. Hyväksytyn Finnoon osayleiskaavan pohjalta on laadittu asemakaavoja, joiden alueilla asuntorakentaminen on käynnistynyt. Finnooseen muuttaa asukkaita jo ennen metroliikenteen alkamista.
Metrosisäänkäynnit sijoittuvat Finnoon keskuksen asemakaava-alueelle. Kyseinen kaava kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) ja uuden asemakaavan teko on aloitettu. Finnoon keskuksen läheisyydessä on arvokas lintukosteikko, joka nyt ollaan suojelemassa asemakaavalla.
Aiemmassa kaavassa lintualueelle oli laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, mutta KHO:n mukaan se ei erillisenä asiakirjana kuitenkaan ollut osa asemakaavaa, joten siinä esitettyjä toimenpiteitä ei voitu pitää kaavamääräysten tapaan velvoittavina. Nyt toimenpiteet muutetaan oikeudellisesti sitoviksi kaavamääräyksiksi luontoarvojen turvaamiseksi.
Kaavan kumoutuminen viivästyttää Finnoon keskuksen asemakaava-alueen ja Meritien rakentamista. Se vaikuttaa myös kulkuun metroasemalle, sillä Meritien rakentamista ei voi aloittaa ennen lainvoimaista kaavaa.
Asuntorakentaminen Djupsundsbäckenin, Finnoonkallion ja Luoteisrinteen kaava-alueilla metroaseman läheisyydessä on käynnissä ja ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle syksyllä.
Finnooseen tulee koti noin 17 000 uudelle asukkaalle. Pääosiltaan Finnoon kaupunginosa on valmis 2030-luvulla.
Kaksi toria metroaseman ympäristöön
Alueen katuja on rakennettu ensimmäisessä vaiheessa kapeampina ja niitä levitetään lopulliseen leveyteen, kun kadun varsien talot on rakennettu.
Syksyllä jatketaan Finnoonsillan alikulun rakentamista. Alikulkua koristaa Kaitaan lukion kuvataidelinjan oppilaiden Merenalainen maailma -teos. Ensi vuonna alkaa Matroonankadun alueen katujen rakentaminen.
Alueen yleiskaavassa on varaus kahdelle koululle ja useammalle päiväkodille.
Espoo rakentaa metroaseman läheisyyteen kaksi toria, joiden väliin tulee amfi. Torien rakentaminen voi alkaa, kun ympäristön talot ovat valmiita.
Torille tulee vesiaihe. Metrotunneliin tihkuu pohjavettä, joka pumpataan torin vesiaiheeseen, josta se kulkee puron sivuhaaraan.
Finnoossa on liito-oravametsä, joka jää nykytilaan. Sen reunoille istutetaan uusia puita.
Kaitaantien eteläpuolella Djupsundsbäcken puron ympärille rakennetaan puisto, jonka puusto toimii myös liito-oravien kulkureittinä. Puistoon tulee leikkipaikka, jossa on leikkivälineitä pienille ja isommille lapsille. Leikkipaikan viereen tulee ulkokuntoilulaitteita. Puiston rakentaminen alkaa vuonna 2022.
Finnoon keskuksessa on käynnissä suuri pilaantuneen maan kunnostus. Sen on tarkoitus valmistua ensi vuoden alkupuolella.
Satama-alue muuttuu
Finnoossa sijaitseva Suomenojan jätevedenpuhdistamo muuttaa Blominmäkeen, kun uusi puhdistamo valmistuu vuonna 2022. Puhdistamon aluetta aletaan kaavoittaa asumiseen myöhemmin.
Fortumin voimalaitos jää ainakin toistaiseksi Finnooseen.
Lisäksi Finnoossa on suuri Suomenojan satama. Satama-alue tulee muuttumaan tulevan kaavoituksen myötä. Tavoitteena on saada Finnoon sataman osayleiskaava päättäjille vuonna 2022.
Teksti: Johanna Halava, viestintäasiantuntija, Espoon kaupunki
